Kirjastopedagogiikkaa ja kulttuuriperintöä – Keuruulta Poznańiin

Keuruun kirjaston kirjastopedagogi Soile Lähdeaho sai kutsun luennoimaan Puolaan, Poznańin maineikkaaseen Adam Mickiewiczin yliopistoon. Luentojen aiheina olivat suomalainen kirjastolaitos ja kirjastopedagogiikka. Kutsu herätti Lähdeahossa sekä kauhun että ihastuksen tunteita. Keuruun kirjasto, joka tunnetaan aktiivisesta tapahtumatoiminnastaan ja laajasta verkostoitumisestaan, tarjosi kuitenkin vahvan selkänojan kansainväliselle esiintymiselle.

Luentojen yleisönä oli tulevia opettajia ja kirjastoammattilaisia sekä heidän opettajiaan. Matka toi esiin sen, että suomalainen kirjastotyö ei ole itsestäänselvyys ulkomailla. Poznańin kirjastoissa toiminta painottuu vahvasti lainaamiseen, ja tapahtumat ovat usein kirjallisuuspainotteisia. Yleisössä herätti kiinnostusta erityisesti ajatus yhteistyöstä paikallisten kirjoittajien ja kulttuurintekijöiden kanssa – tämä oli monelle uusi näkökulma.

Yksi keskeinen ero Suomen ja Puolan kirjastojen välillä on palveluiden kohderyhmissä: Suomessa panostetaan vahvasti senioreihin ja elinikäiseen oppimiseen, kun taas Poznańissa painopiste on lapsissa ja nuorissa. Keuruun kirjaston tapahtumatuotanto ja verkostotyö tekivätkin yleisöön vaikutuksen.

Lähdeaho korosti luennoillaan, että kaikenikäiset ihmiset tulisi kohdata arjessa niin, että jokainen kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Hän esitteli suomalaista kirjastolakia ja muistutti, että kirjasto on syrjinnästä vapaa alue. “Onko mitään hienompaa kuin työ, jossa lain nojalla saa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?” hän totesi.

Luento käsitteli myös aivojen hyvinvointia ja oppimista. Lähdeaho muistutti, että jatkuva mediavirran seuraaminen kuormittaa mieltä. Hyvinvointi edellyttää ongelmanratkaisua, syvää keskittymistä – flow-tilaa – sekä tekemättömyyden sallimista. Hän kannusti opiskelijoita korostamaan opetuksessa prosessia ja ajattelua, ei pelkkää oikeaa vastausta – tekoäly antaa sen kyllä muutamassa sekunnissa. Myöskin tietotyö vaatii tilaa ja aikaa, jolloin ajatukset saavat kypsyä.

Luentojen yhteydessä esiteltiin myös Keuruun kirjaston ja museon ylläpitämää Keuruun Veräjä -kotiseutusivustoa ja sen yhteyttä valtakunnalliseen Finna.fi-palveluun. Sivusto herätti suurta kiinnostusta ja erityisesti sen Finna Street -toiminto, jonka avulla voi hakea kuvia omasta sijainnistaan.

Paikallisten tulitikkuetikettien kokoelma ihastutti: niin arkisen asian historiallinen ulottuvuus sai yleisön näkemään oman arkensa uudesta näkökulmasta. Veräjä-sivusto kertoo tavallisten ihmisten elämästä. Lisäksi kirjaston järjestämät Veräjä-muistelupajat antavat osallistujille tunteen siitä, että heidän arkensa ja menneisyytensä on tärkeää.

Yleisöä kiinnosti myös, mitä hyötyä kotiseutusivustosta on muille kuin keuruulaisille. Lähdeaho kertoi, että esimerkiksi kirjailijat ja tutkijat voivat löytää sivustolta autenttisia kuvauksia eri aikakausien elämästä – siitä, miten rautatieläiset elivät tai mitä lapset harrastivat tai millaista koulunkäynti oli ennen vanhaan.

Opiskelijat kokivat luentojen sisällöt avartavina ja inspiroivina. Kirjastopedagogin uran ja työn esittely sai ymmärtämään, että työnkuva voi muuttua uran aikana ja että myös arki on merkityksellistä.

Matka toi uutta intoa ja merkitystä Lähdeahon työhön omassa kotikirjastossaan sekä hänen ammatillisissa verkostoissaan. Myös yliopiston filologian laitoksen opettajakoulutusta kehittävä professori sai uusia ideoita, ja yhteistyötä on tarkoitus jatkaa. Kansainvälinen vuorovaikutus ja kirjastopedagogiikan kehittäminen ovat jatkossakin tärkeä osa Keuruun kirjaston toimintaa.

Vierailu ja luentojen valmistelu tapahtuivat kirjastopedagogi Soile Lähdeahon omalla ajalla. Matkan mahdollistivat Suomen kirjastoseuran myöntämä apuraha Helle Kannilan rahastosta sekä Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran myöntämä apuraha Karl-Erik Henrikssonin rahastosta. Myönnettyjen apurahojen ansiosta hän pystyi toteuttamaan luentojen valmistelut ja vierailun varsinaisen työaikansa ulkopuolella.