- Uutiset
Jopa 80 prosenttia keuruulaisista kokee olevansa onnellinen – kuntalaiskyselyyn vastasi 736 vastaajaa
Tiedote: 18.11.2025 | Keuruun kaupunki
Vastaajat kokivat asuinympäristönsä viihtyisäksi ja turvalliseksi. Talouden tasapainotukseen annettiin monipuolisesti ideoita ja julkista liikennettä toivottiin kehitettävän. Kaksi kolmesta vastaajasta koki yritystoiminnan olosuhteiden olevan hyvät.
Kaupunki toteutti kuntalaiskyselyn syyskuussa 2025. Kyselyyn vastasi 736 vastaajaa, joista 18 vastasi kirjastoissa paperilla ja loput sähköisen Webropol-kyselyn kautta. Vastausaika oli 1.9.–28.9.2025. Kohderyhmänä olivat kuntalaiset ja vapaa-ajan asukkaat. Vastausprosentti oli asukaslukuun suhteutettuna noin 8 prosenttia. Kuntalaiskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Vuonna 2023 kyselyyn vastasi 581 henkilöä. Osassa kysymyksiä käytettiin mitta-asteikkoa 1 erittäin tyytymätön – 5 erittäin tyytyväinen.
Keuruulla eletään onnellista elämää, turvallisessa ja viihtyisässä asuinympäristössä
Vastaajien keskuudessa myönteisimpinä nostoina nousivat asuinympäristön turvallisuus (keskiarvo 4,2) ja asuinympäristön viihtyisyys (keskiarvo 4,0).
Uutena kysymyksenä kysyttiin ”koetko eläväsi onnellista elämää”. Vastauksen keskiarvo ylsi lukemaan 4,0. Jopa 80 prosenttia vastaajista koki olevansa erittäin onnellinen tai melko onnellinen.
Asukkaiden onnellisuutta lisäisivät eniten työhön ja toimeentuloon liittyvät tekijät. Yli 55-vuotiaiden vastauksissa korostui toimivien terveyspalveluiden merkitys. Lisäksi luonto koettiin tärkeäksi onnellisuutta lisääväksi tekijäksi. Vuoden 2023 kyselyssä kysyttiin ”mikä oli parasta Keuruulla” ja tuolloin luonto nousi tärkeimmäksi tekijäksi, noin neljälläsadalla (400) maininnalla.
– Kaupunki on panostanut viherympäristön hoitoon sekä harrastuspaikkojen ylläpitämiseen ja korkeaan laatuun. Olemme saaneet näistä hyvää palautetta, Keuruun kaupunginjohtaja Janne Teeriaho toteaa.
Osallisuuteen liittyvä kysymys, ”koetko voivasi osallistua yhteisön toimintaan” sai keskiarvon 3,5. Osallisuus-kysymyksessä oli kehitystä edelliseen kysymykseen 0,7 marginaalia, mutta kysymyksen asettelu oli 2023 toisenlainen, joten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tuolloin kysyttiin ”koetko voivasi vaikuttaa paikkakuntasi asioihin”.
Kiinnostusta rivi- ja omakotitaloasumiseen ja junaliikenteen kehittämiseen
Kyselyssä kysyttiin kiinnostusta uuden esteettömän kerrostaloasunnon hankintaan 1–3 vuoden aikajänteellä. Kiinnostuneita vastaajia oli noin 5 prosenttia eli 38 vastaajaa. Sen sijaan avoimissa kommenteissa, joita kertyi 131 kappaletta, nousi eniten toive rivitalo- ja omakotitaloista. Rivitaloja koskevia mainintoja kertyi yli viisikymmentä (50) kappaletta.
Kyselyssä kysyttiin myös julkisen liikenteen käyttöä viimeisen vuoden aikana
- 40 % vastaajista ei käyttänyt julkista liikennettä
- 52 % vastaajista käytti kaupunkien välisiä junayhteyksiä (VR)
- 13 % vastaajista käytti kaupungin sisäisiä junayhteyksiä (VR)
- 25 % vastaajista käytti kaupunkien välisiä linja-autoyhteyksiä (Mäkelä ja Lampinen)
- 7 % vastaajista käytti kaupungin sisäisiä linja-autoyhteyksiä (Lampinen ja Mäkelä)
- 2 % vastaajista käytti keskustan asiointiliikenne Puikkaria (Lampinen)
- 1 %vastaajista käytti Haja-asutusalueen asiointiliikennettä (Papinaho ja Salminen)
Vastaajat kehittäisivät joukkoliikennettä eniten lisäämällä junayhteyksiä Jyväskylän, Tampereen ja Seinäjoen suuntaan. Toiseksi eniten vastaajat toivoivat Linja-autoyhteyksien lisäämistä reiteille Keuruu–Tampere, Keuruu–Jyväskylä, Keuruu–Multia, Keuruu-Mänttä ja Keuruu-Virrat.
Vastaajat toivoivat myös Puikkarin kehittämistä (noin 15 mainintaa) sekä haja-asutusalueen liikenteen ja taksien saatavuuden kehittämistä.
Viestinnässä ja tiedotuksessa yksi kanava tavoittaa kolme neljästä – sosiaalinen media lisää suosiotaan
Viestinnän osalta seuratuimmaksi tiedotuskanavaksi nousivat sanoma- ja verkkolehdet, joita seuraa peräti 75 prosenttia vastaajista. Suur-Keuruulla on paikallislehtenä merkittävä rooli tiedotuksessa ja se tavoittaa asukkaat hyvin. Sosiaalisen median kautta kaupungin tiedotusta seurasi 73 prosenttia vastaajista. Tässä ryhmässä nousua toissavuoden kyselyyn oli peräti +8 prosenttia, joten sosiaalisen median seuraaminen myös tiedotuksessa on lisääntynyt koko maan trendien mukaisesti.
Kolmanneksi seuratuin kanava oli kaupungin verkkosivut, joita seurasi 35 prosenttia kyselyyn vastaajista. Tässä vastauskategoriassa oli laskua prosentin verran vuoteen 2023 verrattuna, vaikkakin kaupungin verkkosivut on uudistettu kesällä 2025.
Erillisessä kysymyksessä kysyttiin tyytyväisyyttä kaupungin viestintään, johon ollaan kohtalaisen tyytyväisiä keskiarvoksi muodostuessa 3,2.
Talouden tasapainotuksessa monenlaisia toimenpide-ehdotuksia
Kyselyssä kysyttiin mielipiteitä ja ideoita talouden tasapainotukseen. Kysymykseen vastasi reilu puolet vastaajista, 401 vastaajaa. Vastaajat tasapainottaisivat taloutta esimerkiksi kaupunkikehitysyhtiö Keulinkin toiminnan tarkastelulla (noin 50–60 mainintaa), kaupungin hallinnon ja henkilöstömäärän supistamisella (n. 40–50 mainintaa) ja kouluverkkoa tiivistämällä (noin 30–40 mainintaa). Toisaalta vastaajat nostivat myös esiin vastauksissaan, ettei lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin saa kohdistaa säästötoimenpiteitä. (noin 35 mainintaa). Vastaajat säästäisivät myös kulttuuri- ja liikuntapalveluista, tyhjistä kiinteistöistä sekä hanketoiminnasta. Näiden lisäksi oli paljon yksittäisiä säästöehdotuksia.
– Kaupunki kehittää jatkuvasti omaa toimintaansa ja pyrkii huomioimaan toimintaympäristön muutokset palveluiden mitoittamisessa. Kaupungin väkiluku on laskenut ja syntyvyys on ollut vähäistä, mikä tarkoittaa sitä, että sopeuttamistoimia on ollut pakko tehdä. Myös kuntien lakisääteisten velvollisuuksien järjestämisvastuu on vuosien varrella kasvanut. Kaupungin hallintokustannukset ovat kuitenkin vertailussa koko seutukunnan pienimmät, Teeriaho toteaa.
Kaksi kolmesta kokee yritystoiminnan edellytysten olevan Keuruulla hyvät
Vastaajista 67 prosenttia koki Keuruun yritystoiminnan edellytysten olevan hyvät. Kolmannes vastaajista ei kokenut yritystoiminnan edellytysten olevan hyvät. Kyselyssä oli myös mahdollista vastata, miten kehittäisi yritystoiminnan olosuhteita tai millaisia haasteita näkee yritystoiminnalle. Vastauksissa nousivat esiin mm. kaupunkikehitysyhtiön toiminnan tarkastelu, liike- ja toimitilojen käyttöasteen kehittäminen, työvoiman saatavuuden kehittäminen, työntekijä- ja osaajapula. Vastauksissa toivottiin koulutusta sekä markkinointia kohdennettavan kaupungin ulkopuolisille yrityksille, työntekijöille ja muuttajille.
Itsenäinen päätöksenteko ja vastuullisuus koettiin tärkeäksi
Keuruun kaupunkistrategiaan 2022–2032 on kirjattu, että Keuruu on rohkeasti kokeileva, avoin ja oppiva yrityskaupunki. Strategisista painopisteistä tärkeimmäksi nousi kärki ”vastuullisesti toimiva”, jonka koki tärkeimmäksi 32,2 prosenttia vastaajista. Vastaajat kokivat tärkeäksi Keuruun säilymisen itsenäisenä kaupunkina (keskiarvo 4,2).
Vapaan sanan osiossa nousivat teemoina yritystoiminta, keskustan yleisilmeen kehittäminen, tapahtumien tiedotus ja järjestäminen, terveyspalvelut, tuulivoima ja luonto. Vastaajat toivoivat lisää vaikutusmahdollisuuksia mm. mielipiteen ilmaisusta ja kyselyitä.
–Vastauksia tullaan hyödyntämään kaupungin palveluiden kehittämisessä, kaupunkimarkkinoinnissa sekä talouden suunnittelussa. Jotta saisimme jatkossakin päättää itse asioistamme Keuruulla, on talouden pysyttävä vahvana, Teeriaho sanoo.
Keuruun kaupunki kiittää kaikkia kuntalaiskyselyyn vastanneita. Mikäli omaa vastausta haluaa tarkentaa, tai kyselystä haluaa lisätietoja esim. omaan vastaukseen liittyen, voi olla yhteydessä alla oleviin. Kysely tullaan toteuttamaan seuraavan kerran vuonna 2027.
*Avointen vastausten analysoinnissa on hyödynnetty Microsoft Copilot AI:ta. Tiedot on tarkastettu henkilöstön toimesta.
Lisätietoa:
Tino Kohonen
Hyvinvointikoordinaattori
050 564 7652
tino.kohonen@keuruu.fi