”Tavaroiden ja romun kertyminen tapahtuu usein vähitellen” –Rakennuslautakunta arvioi Keuruun ja Haapamäen asemakaava-alueiden siisteyttä ja turvallisuutta

Keuruun kaupungin rakennuslautakunta suoritti tiistaina 16.6.2026 ympäristökatselmuksen Keuruun ja Haapamäen asemakaava-alueilla. Katselmuksen tarkoituksena oli arvioida asuinympäristön yleistä siisteyttä, rakennusten kuntoa sekä sitä, että asemakaava-alueiden ympäristö säilyy turvallisena, terveellisenä ja viihtyisänä kaikille asukkaille.

Ympäristökatselmukset ovat osa rakennusvalvonnan normaalia, ennakoivaa ja pitkäjänteistä viranomaistyötä. Katselmuksessa tarkastettiin pääasiassa ennalta ilmoitettuja kohteita sekä kiinteistöjä, joista rakennusvalvontaan on viime aikoina tullut yhteydenottoja. Osa tarkastetuista kohteista oli hyvin hoidettuja eikä niillä havaittu rakennusvalvonnan toimenpiteitä edellyttäviä puutteita. Toisaalta osalla kiinteistöistä havaittiin ympäristön siisteyteen liittyviä puutteita ja joissakin kohteissa pitkäaikaista romun, jätteiden ja käytöstä poistettujen ajoneuvojen varastointia.

”Valtaosa kiinteistöistä on hyvin hoidettuja, ja siitä kuuluu suuri kiitos kiinteistönomistajille. Hyvin hoidettu ympäristö lisää asumisviihtyvyyttä, turvallisuutta ja vahvistaa koko kaupungin myönteistä ilmettä”, rakennustarkastaja Mia Maula toteaa.

Siisteys on myös terveys- ja ympäristöasia

Rakennuslautakunta muistuttaa, ettei ympäristön siisteys ole ainoastaan viihtyisyyskysymys. Pitkäaikainen tavaroiden, romun ja jätteiden hallitsematon varastointi voi aiheuttaa ympäristöhaittoja, houkutella haittaeläimiä sekä edesauttaa haitallisten vieraslajien leviämistä.

Rakennuslautakunta kannustaa kaikkia kiinteistönomistajia tarkastelemaan omaa elinympäristöään ennakoivasti ja puuttumaan mahdollisiin epäsiisteyttä aiheuttaviin tekijöihin ajoissa. Erityisesti ikääntyvien kiinteistönomistajien läheisten kannattaa seurata kiinteistöjen yleistä kuntoa ja ympäristön siisteyttä.

”Tavaroiden ja romun kertyminen tapahtuu usein vähitellen. Monissa tapauksissa oikea-aikainen apu ja läheisten tuki voivat ehkäistä ongelmien kasautumista ja auttaa löytämään ratkaisuja jo ennen kuin tilanteet johtavat viranomaismenettelyihin”, Maula sanoo.

Rakennusvalvonnan tavoitteena on ensisijaisesti neuvoa, ohjata ja edistää kiinteistöjen kunnossapitoa yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa. Mikäli havaittuja puutteita ei korjata vapaaehtoisesti, rakennusvalvonta voi joutua turvautumaan hallintopakkomenettelyihin ja muihin lainsäädännön mahdollistamiin keinoihin.

Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Emilia Koikkalainen korostaa, että rakennusvalvonnan ensisijainen tehtävä on ennaltaehkäistä ongelmia, ei etsiä rikkomuksia.

”Haluamme kannustaa ihmisiä pitämään huolta omasta elinympäristöstään ja puuttumaan ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Rakennusvalvonnan tavoitteena ovat aina yhteistyö ja vapaaehtoiset ratkaisut. Viranomaisen valitettavaksi velvollisuudeksi jää kuitenkin raportoida havaitsemistaan riskeistä, puutteista ja mahdollisista rikkomuksista myös muille viranomaisille, joiden toimivaltaan asian arviointi kuuluu. Jos katselmuksilla havaitaan esimerkiksi pitkäaikaista jätteiden hallitsematonta varastointia tai muita seikkoja, joiden perusteella on aihetta arvioida ympäristön turmelemista tai ympäristörikosta, asia on saatettava myös poliisin arvioitavaksi”, Koikkalainen toteaa.

Koikkalaisen mukaan ympäristön turmeleminen ei ole vähäpätöinen asia.

”Kyse ei ole pelkästään epäsiististä pihasta. Pitkäaikainen jätteiden ja romun hallitsematon varastointi voi aiheuttaa ympäristöhaittoja, terveysriskejä, haittaeläinongelmia ja vaarantaa myös rakennettua ympäristöä. Rakennuslautakunta suhtautuu tällaisiin havaintoihin vakavasti, ja myös lainsäädäntö velvoittaa viranomaisia toimimaan”, Koikkalainen toteaa.

Ympäristökatselmusten perusteella rakennusvalvonta lähettää osalle kiinteistöjen omistajista siistimiskehotuksia ja seuraa annettujen määräysten toteutumista. Niiden kiinteistöjen osalta, joilla ei havaittu puutteita tai joilla omistajat ovat ryhtyneet asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin, ei katselmuksen perusteella ryhdytä jatkotoimenpiteisiin.

”Siisti, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö on yhteinen asia. Kiinteistöstä huolehtiminen on samalla huolenpitoa omasta naapurustosta ja koko Keuruun vetovoimasta”, Koikkalainen toteaa.