Kaavoituksen vaiheet ja tehtävät
Tällä sivulla kerromme kaavoituksen vaiheista ja tehtävistä. Kaavaprosessi muodostuu vireilletulo-, valmistelu-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheista. Kaavojen luonne ja merkittävyys vaikuttavat kaavaprosessiin.
Kaavoituksen tehtävät
- raakamaan hankinta
- raakamaan jalostaminen kaavoittamalla (maankäytön suunnittelu)
- rakennuspaikkojen (tonttien) luovuttaminen asuinrakentamisen ja yritystoiminnan tarpeisiin
- kaava-asioiden, maankäyttöön liittyvien lausuntojen, maankäyttöä koskevien aloitteiden valmistelu kaupunginhallitukseen ja valtuustoon.
Kaavoituksen vaiheita
Kaavaprosessi muodostuu vireilletulo-, valmistelu-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheista. Kaavojen luonne ja merkittävyys vaikuttavat kaavaprosessiin.
Esimerkiksi merkittävissä kaavoissa, laajoja alueita koskevissa yleiskaavoissa kaavoitusprosessi on laajempi ja osallistumismahdollisuuksia enemmän. Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan tai siihen rajoittuvat alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
Keuruulla kaavat (yleiskaava ja asemakaava) tulevat vireille kaupungin omasta tai maanomistajan aloitteesta. Päätöksen kaavahankkeen käynnistämisestä tekee kaupunginhallitus.
Kaavan laatimispäätöksen jälkeen alueidenkäyttölain edellyttämiä tärkeitä vaiheita ovat vireilletulosta ilmoittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen ja sen tiedoksi saattaminen osallisille sekä viranomaisneuvottelu ja niiden jälkeen kaavan varsinainen valmisteluvaihe ja ehdotuksen laatiminen. Kun kaavaehdotus on saatu valmiiksi, se pannaan julkisesti nähtäville sekä pyydetään ehdotuksesta tarpeelliset viranomaislausunnot.