Siirry sisältöön

Rakennuksen rakentaminen, laajentaminen, korjaaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttävät yleensä rakentamislupaa. Jos olet epävarma, tarvitseeko hankkeesi luvan, asia kannattaa aina varmistaa rakennusvalvonnasta.

Uusi rakentamislaki on nostanut luvanvaraisuuden kynnystä. Vaikka hanke ei edellyttäisi rakentamislupaa, siinä tulee silti noudattaa rakentamislakia, rakentamismääräyksiä, kaavaa, rakennusjärjestystä ja muita hanketta koskevia säännöksiä.

Hakemukseen tarvittavat selvitykset ja liitteet näet aloittaessasi uuden lupahakemuksen Lupapiste-palvelussa(siirryt toiseen palveluun). Suosittelemme ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, jotta voimme antaa ohjausta ja neuvoja ennen suunnittelun etenemistä.

Määräykset ja ohjeet -sivulta löydät tietoa rakentamisen eri aiheista.

Kaikki rakentamisen luvat haetaan Lupapiste-palvelun kautta. Lupahakemus tehdään samalla tavalla luvan tyypistä riippumatta, ja palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä hankkeen laadun mukaisesti.

Rakentamislupa tarvitaan rakennusten ja rakennuskohteiden rakentamiseen, mutta osa pienemmistä rakentamishankkeista ei jatkossa enää edellytä lupamenettelyä.

Uudisrakentaminen

Uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa, mm., jos kohde on:

  • Asuinrakennus tai loma-asunto
  • Kooltaan vähintään 30 m2 tai 120m3 oleva muu rakennus kuin asuinrakennus
  • Kooltaan vähintään 50 m2 oleva katos
  • Energiakaivo (maalämpökaivo)
  • Erityistä toimintaa varten rakennettu alue, josta aiheutuu vaikutuksia ympäröivien alueiden käytölle, sekä masto ja yleisörakennelma.
  • Jätevesijärjestelmän rakentaminen
  • Väliaikainen rakennus. Rakennus on väliaikainen, jos se sen rakenne, arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen on tarkoitettu pysytettäväksi paikallaan enintään 10 vuotta. (Rak L10 §)
  • Rakennuksen laajennus, kuten lisäsiipi, lisäkerros tai ullakkorakentaminen.
  • Masto tai piippu yli 30 metriä

Lisäksi rakentamislupa tarvitaan, jos rakennushankkeella (myös muun kuin rakennuksen rakentaminen) on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin, tai jos hanke edellyttää viranomaisvalvontaa esimerkiksi teknisten vaatimusten ja yleisen edun vuoksi.

Huomioithan, että esimerkiksi rantasaunan rakentaminen saattaa olla vapautettu rakentamisluvasta, mutta siihen liittyvän jätevesijärjestelmän rakentaminen edellyttää yleensä rakentamislupaa.

Korjaus- ja muutostyöt

Rakentamislupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Alla muutamia esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä:

  • Peruskorjaus, perusparannus tai korjauksen yhteydessä tehtävä laajennus
  • Terveyshaitan poistaminen
  • Käyttötarkoituksen muutos
  • Merkittävät tilamuutokset
  • Terassin muuttaminen umpinaiseksi lasitetuksi tilaksi
  • Korjaus- ja muutostyöt niiden laadun ja arvon mukaan. Esim. saunarakennuksen käyttötarkoituksen muutos lomarakennukseksi edellyttää lupaa.
  • Linjasaneeraus (esim. käyttövesi- tai viemäriputkien uusiminen).
  • Suojeltujen rakennusten osalta korjaus- ja muutostöille tarvitaan aina lupa.
  • Uuden tulisijan ja/tai hormin rakentaminen asuin- tai vapaa-ajan rakennukseen
  • Huoneiston jakaminen
  • Jätevesijärjestelmän muutos

Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella. Yleiskaava-alueella maisematyölupa on haettava, jos yleiskaavassa niin määrätään.

Vaikutuksiltaan vähäiseen työhön ei tarvita lupaa. Vaikka maisematyölupaa ei vaadita, voi se silti vaatia puunkaatohakemuksen. Luvanvaraisuuden voi varmistaa rakennusvalvonnan viranhaltijoilta.

Maisematyölupaa haetaan sähköisesti Lupapiste -palvelun kautta.

Keuruulla on voimassa 17 osayleiskaavaa. Niistä maisematyöluvan hakemisen velvoite on merkitty Pihlajaveden-Asemankylän-Sahankylän osayleiskaavassa koko kaava-alueella. Lisäksi useissa osayleiskaavassa on rajoitemerkintöjä koskien avohakkuita sekä mainintoja metsänhoitoa koskien:

  • Liukko-Häkkisen rantaosayleiskaava; avohakkuukieltoja osin ranta-alueilla ja saarissa
  • Pihlajaveden osayleiskaava; avohakkuurajoituksia osassa rantametsiä
  • VT18 ja MT621 osayleiskaava; liito-orava alueita
  • Jukojärvi-Pohjoisjärvi osayleiskaava; liito-orava alueita ja arvokkaita maisema-alueita
  • Keskustan osayleiskaava; avohakkuurajoituksia

Ympäristölleen välitöntä vaaraa aiheuttavan yksittäisen puun saa kaataa ilman lupaa. Puun vaarallisuus on kuitenkin pystyttävä osoittamaan myös jälkikäteen. Mikäli puu ei ole tosiasiallisesti aiheuttanut välitöntä vaaraa, rakennusvalvonta voi velvoittaa istuttamaan sen tilalle uuden vastaavan puun.

Lisäksi omalta tontilta voidaan kaataa enintään kaksi puuta kalenterivuoden aikana ilman lupaa tai puunkaatoilmoitusta, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

  • kaadetaan enintään kaksi puuta kalenterivuoden aikana, ja tontille jää edelleen puita
  • puunkaato on yksittäinen toimenpide eikä jatkuvaa toimintaa
  • puut eivät ole maisemallisesti arvokkaita (esimerkiksi näyttävät yksittäispuut, jalopuut, puuryhmät tai puukujanteet)
  • asema- tai yleiskaavassa ei ole puita koskevia suojelumääräyksiä
  • puut eivät ole luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja
  • puut eivät kasva sellaisella tontin osalla, jolla asemakaavan mukaan tulee olla puita.
  • rajalla tai rajan läheisyydessä kasvavien (alle 1 m:n etäisyys) puiden kaatamiselle saadaan naapurin kirjallinen suostumus
  • asunto-osakeyhtiöissä puiden kaato on käsitelty ja hyväksytty joko yhtiökokouksessa tai hallituksen kokouksessa ja asukkaita on tiedotettu puiden kaadosta.

Puunkaatoilmoitus

Jos jokin edellä mainituista ehdoista ei täyty tai asemakaava-alueella kaadetaan enemmän kuin kaksi puuta kalenterivuoden aikana, puunkaadosta tulee tehdä puunkaatoilmoitus. Puunkaatoilmoitus tulee tehdä vähintään 14 vrk ennen suunniteltua toimenpidettä. Rakennusvalvonta arvioi ilmoituksen perusteella, riittääkö ilmoitusmenettely vai edellyttääkö hanke maisematyölupaa..

Ilmoitus tehdään täyttämällä sähköinen Puunkaatoilmoitus.

Kaikessa puunkaadossa tulee ottaa huomioon luonnonsuojelulainsäädäntö. Pesäpuuta ei saa kaataa eikä puunkaato saa häiritä pesiviä lintuja pesimäaikana.

Asunto-osakeyhtiöissä tehtävät puunkaadot

Asunto-osakeyhtiön puunkaatoilmoituksen liitteeksi tarvitaan hallituksen tai yhtiökokouksen virallinen päätös.

Suositeltavaa on, että puunkaatoa valmisteltaessa kuullaan kaikkia osakkaita ja erityisesti niitä, joiden hallinnassa olevalla piha-alueella kaadettavat puut sijaitsevat.

Naapurikiinteistöjen haittaa aiheuttavat puut

Naapureiden puolella oleviin haittaa aiheuttaviin puihin sovelletaan naapuruussuhdelakia (laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920). Naapuruussuhdelakia valvoo poliisi ja lain alaisuuteen kuuluvat riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeudessa. Rakennusvalvonta ei ratkaise naapuruussuhdelain mukaisia erimielisyyksiä.

Kaupungin kiinteistöillä sijaitsevat puut

Keuruun kaupungin kiinteistöillä sijaitsevista puista vastaa Kunnallistekniikan puisto-osasto.

Purkamislupa tarvitaan rakennuksen tai sen osan purkamiseen asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Purkamislupa voidaan edellyttää myös yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa on siitä määrätty.

Purkamislupaa ei tarvita, jos:

  • voimassa oleva rakentamislupa tai hyväksytty katu- tai tiesuunnitelma edellyttää rakennuksen purkamista
  • puretaan talousrakennus tai muu vähäinen rakennus, joka ei ole historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokas.

Jos purkaminen ei edellytä purkamislupaa, rakennusvalvonnalle on tehtävä kirjallinen purkamisilmoitus vähintään 30 päivää ennen purkutyön aloittamista.

Purkamislupaa tai purkamisilmoitusta haetaan sähköisesti Lupapiste-palvelussa(siirryt toiseen palveluun).

Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on hakiessaan purkamislupaa tai tehdessään purkamisilmoituksen esitettävä lupahakemukseen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys. Selvitys laaditaan ja päivitetään Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmään (Rapu)(siirryt toiseen palveluun).

Selvitys tehdään kahdessa vaiheessa:

  1. Lupahakemuksen tai purkamisilmoituksen yhteydessä arvioidaan purkamisesta syntyvät materiaalit ja jätteet.
  2. Hankkeen valmistuttua selvitys päivitetään loppukatselmuksen yhteydessä toteutuneiden jätemäärien mukaiseksi jätteen siirtoasiakirjojen perusteella.

Selvitystä ei tarvitse tehdä luvan hakemisen yhteydessä, mikäli purkumateriaalien määrä on vähäinen tai tontilta ei kuljeteta pois maa- ja kiviaineksia. Ohjeellinen raja purkumateriaalien vähäisyydelle kokonaispurkuhankkeessa on 100 kerrosalaneliötä ja korjaushankkeessa 10 tonnia purkumateriaaleja.

Lisätietoa Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmästä(siirryt toiseen palveluun).

Keuruulla poikkeamispäätöksen tekee hankkeen laadusta riippuen joko Elinvoiman ja asuinympäristön lautakunta tai kaupunginhallitus.

Poikkeamislupa tarvitaan, kun rakentamishanke poikkeaa kaavasta tai muista rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai rajoituksista.

Poikkeamislupa voidaan tarvita esimerkiksi, kun:

  • rakennetaan kaavan vastaisesti
  • poiketaan rakennusoikeudesta, rakennusalasta tai muista kaavamääräyksistä
  • rakennetaan ranta-alueelle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jonka perusteella rakentamislupa voidaan myöntää
  • hankkeessa poiketaan muista rakentamista koskevista säännöksistä tai määräyksistä.

Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen ei aina edellytä poikkeamislupaa. Poikkeamisen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti, ja joissakin tapauksissa asia voidaan ratkaista suoraan rakentamisluvan yhteydessä.

Vähäinen poikkeaminen rakentamisluvan yhteydessä (RakL 59 §) voidaan myöntää vähäisessä määrin rakentamista koskevasta määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Vähäinen poikkeaminen voi olla esimerkiksi rakennusalan vähäinen ylitys tai kaavassa määrätystä kattomuodosta poikkeaminen. Rakennuksen teknisiä ja niitä vastaavia ominaisuuksia koskevan vähäisen poikkeamisen edellytyksenä on lisäksi, ettei poikkeaminen vaaranna rakentamiselle asetettujen keskeisten vaatimusten täyttymistä. Vähäinen poikkeaminen voidaan myöntää myös ennen loppukatselmusvaihetta (RakL 117 § ja 122 §)

Rakennus, joka ei ole asuin- tai lomarakennus ja on pienempi kuin 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä, ei pääsääntöisesti tarvitse rakentamislupaa. Myös alle 50 m2 katokseen ei tarvita jatkossa enää rakentamisen lupaa.

Voit siis rakentaa esimerkiksi alle 30 neliön sauna- tai talousrakennuksen ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä muut rakentamisen säädökset täyttyvät. Kaikille rakennuksille tulee suunnitellulla rakennuspaikalla kuitenkin olla tarvittava rakennusoikeus.

Saunarakennus on rakennus, josta vähintään puolet on saunaa palvelevia tiloja. Rakennuksessa voi olla oleskelutila, jossa on esimerkiksi takka rakennuksen lämmittämiseen. Saunarakennuksessa ei voi olla ruuanvalmistukseen varustettua tilaa, esimerkiksi sähkö-, puu- tai kaasuhellaa.

Talousrakennus on rakennus, jota ei voi käyttää asumiseen. Talousrakennus palvelee kiinteistön päärakennusta. Talousrakennuksia ovat esimerkiksi autotallit, varastot, työtilat, harrastetilat ja aitat. Talousrakennuksessa voi olla lämmitys. Talousrakennuksessa ei voi olla ruuanvalmistukseen varustettua tilaa, esimerkiksi sähkö-, puu- tai kaasuhellaa.

Katos on rakennuskohde, jonka seinäpinta-alasta vähintään 30 prosenttia on avointa. Katos voi olla esimerkiksi autokatos tai grillikatos.

Luvan tarpeesta vapautettujen hankkeiden muistilista

Vaikka rakennushankkeesi olisi sellainen, johon ei tarvita rakentamislupaa, rakentamista ohjaavat kuitenkin monet muut säädökset, jotka sinun tulee rakennushankkeesta vastaavana ottaa huomioon.

On hyvä muistaa, että jatkossakaan ei voi rakentaa miten tahansa ja minne tahansa. Vaikka lupaa ei tarvittaisikaan, ota huomioon ainakin seuraavat asiat ennen rakentamiseen ryhtymistä:

  • Rakennuspaikalla tulee olla rakennusoikeus ja hankkeelle rakennusoikeutta
  • Rakennuskohteen sijoittamista ja etäisyyksiä koskevat säädökset
  • Palo- ja käyttöturvallisuuteen liittyvät määräykset
  • Kaavojen ja rakennusjärjestyksen määräykset
  • Tarkista edellyyttääkö rakennushankkeesi jotain muuta lupaa esim. jätevesijärjestelmä, poikkeamislupa
  • Rakennus tulee suunnitella ja rakentaa säädösten ja määräysten mukaisesti, eli hankkeella tulee olla kelpoisuusvaatimukset täyttävä suunnittelija ja työnjohtaja
  • Jos rakennus liitetään tai on liitetty yleiseen vesi- ja/tai viemäriverkkoon, tarvitaan tarvittavat liittymislausunnot, -sopimus, suunnitelmat, selvitykset asennuksista sekä laitoksen edellyttämät tarkastukset.
  • Suosittelemme, että esittelet rakennussuunnitelmasi etukäteen naapureillesi.
  • Rakennushankkeesta vastaavana sinun tulee esimerkiksi ilmoittaa rakennuskohteen tiedot sekä rakennustöistä maksetut palkat veroviranomaiselle.