
Rakentamisen luvat
Rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen, muutostöihin ja korjaamiseen tarvitaan yleensä lupa. Jos olet epävarma tarvitseeko hankkeesi lupaa, kannattaa se aina varmistaa rakennusvalvonnasta kysymällä. Uusi rakentamislaki on nostanut lupakynnystä. Myös luvan hakemisesta vapautetuissa hankkeissa tulee noudattaa rakentamisen määräyksiä.
Tarkemmat tiedot hakemukseen tarvittavista selvityksistä ja liitteistä löydät asiointipalvelusta aloittaessasi uuden lupahakemuksen. Suosittelemme aina olemaan yhteydessä rakennusvalvontaan ennen hankkeen suunnittelua, jotta luvan valmistelija voi antaa ohjausta ja neuvoja.
Määräykset ja ohjeet -sivulta löydät tietoa rakentamisen eri aiheista.
Kaikki luvat haetaan Lupapiste.fi -palvelun kautta. Lupaa haetaan samalla tavalla luvan tyypistä riippumatta. Lupapiste ohjaa luvan jättämistä hankkeen tyypin mukaan.
Rakentamislupa tarvitaan rakennusten ja rakennuskohteiden rakentamiseen, mutta osa pienemmistä rakentamishankkeista ei jatkossa enää edellytä lupamenettelyä.
Uudisrakentaminen
Uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa, mm., jos kohde on:
- Asuinrakennus tai loma-asunto
- Kooltaan vähintään 30 m2 tai 120m3 oleva muu rakennus kuin asuinrakennus
- Kooltaan vähintään 50 m2 oleva katos
- Energiakaivo (maalämpökaivo)
- Erityistä toimintaa varten rakennettu alue, josta aiheutuu vaikutuksia ympäröivien alueiden käytölle, sekä masto ja yleisörakennelma.
- Jätevesijärjestelmän rakentaminen
- Väliaikainen rakennus. Rakennus on väliaikainen, jos se sen rakenne, arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen on tarkoitettu pysytettäväksi paikallaan enintään 10 vuotta. (Rak L10 §)
- Laajennus. Esimerkkeinä lisäkerros, omakotitalon lisäsiipi tai ullakkorakentaminen
- Masto tai piippu yli 30 metriä
Lisäksi rakentamislupa tarvitaan, jos rakennushankkeella (myös muun kuin rakennuksen rakentaminen) on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin, tai jos hanke edellyttää viranomaisvalvontaa esimerkiksi teknisten vaatimusten ja yleisen edun vuoksi.
Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentaminen yleensä edellyttää rakentamislupaa, vaikka itse rakennus ei sitä vaatisikaan (esim. rantasaunan jätevesijärjestelmä)
Korjaus- ja muutostyöt
Rakentamislupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Alla muutamia esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä:
- Peruskorjaus, perusparannus tai korjauksen yhteydessä tehtävä laajennus
- Terveyshaitan poistaminen
- Käyttötarkoituksen muutos ja tilamuutokset
- Terassin lasittaminen kokonaan umpinaiseksi sekä varustaminen katteella.
- Korjaus- ja muutostyöt niiden laadun ja arvon mukaan. Esim. saunarakennuksen käyttötarkoituksen muutos lomarakennukseksi edellyttää lupaa.
- Linjasaneeraus (esim. rakennuksen vesijohtojen uusiminen).
- Suojeltujen rakennusten osalta korjaus- ja muutostöille tarvitaan aina lupa.
- Uusi tulisija ja/tai hormi asuin- tai vapaa-ajan rakennukseen
- Huoneiston jakaminen
- Jätevesijärjestelmän muutos
Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella. Yleiskaava-alueella maisematyölupa on haettava, jos yleiskaavassa niin määrätään.
Vaikutuksiltaan vähäiseen työhön ei tarvita lupaa. Vaikka maisematyölupaa ei vaadita, voi se silti vaatia puunkaatohakemuksen. Luvanvaraisuuden voi varmistaa rakennusvalvonnan viranhaltijoilta.
Maisematyölupaa haetaan sähköisesti Lupapiste -palvelun kautta.
Keuruulla on voimassa 17 osayleiskaavaa. Niistä maisematyöluvan hakemisen velvoite on merkitty Pihlajaveden-Asemankylän-Sahankylän osayleiskaavassa koko kaava-alueella. Lisäksi useissa osayleiskaavassa on rajoitemerkintöjä koskien avohakkuita sekä mainintoja metsänhoitoa koskien:
- Liukko-Häkkisen rantaosayleiskaava; avohakkuukieltoja osin ranta-alueilla ja saarissa
- Pihlajaveden osayleiskaava; avohakkuurajoituksia osassa rantametsiä
- VT18 ja MT621 osayleiskaava; liito-orava alueita
- Jukojärvi-Pohjoisjärvi osayleiskaava; liito-orava alueita ja arvokkaita maisema-alueita
- Keskustan osayleiskaava; avohakkuurajoituksia
Ympäristölleen välitöntä vaaraa aiheuttavan yksittäisen puun kaatamiselle ei tarvita lupaa. Puun vaarallisuus on pystyttävä todistamaan myös jälkikäteen. Rakennusvalvonta voi velvoittaa vaarallisena kaadetutun puun tilalle uuden vastaavan puun, mikäli siitä ei ole ollut välitöntä vaaraa ympäristölle.
Lisäksi omalta tontilta voidaan kaataa 1-2 puuta per kalenterivuosi ilman lupaa/ilmoitusta, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
- puita kaadetaan enintään kaksi kappaletta per kalenterivuosi ja tontille jää vielä puita kaatotoimenpiteen jälkeen
- kaataminen on kertaluonteinen toimenpide, eikä jatkuvaa toimintaa
- puut eivät ole maisemallisesti arvokkaita (maisemallisesti arvokkaita puita ovat esimerkiksi komeat vanhat yksittäispuut, jalopuut, puuryhmät, puukujanteet ja vastaavat, joiden häviämisellä on olennaisesti köyhdyttävä vaikutus, ja ne ovat lajiltaan harvinaisia Suomessa)
- asema- tai yleiskaavassa ei ole puita koskevia suojelumääräyksiä
- puut eivät ole luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja
- puut eivät kasva sellaisella tontin osalla, jolla asemakaavan mukaan tulee olla puita.
- rajalla tai rajan läheisyydessä kasvavien (alle 1 m:n etäisyys) puiden kaatamiselle saadaan naapurin kirjallinen suostumus
- asunto-osakeyhtiöissä puiden kaato on käsitelty ja hyväksytty joko yhtiökokouksessa tai hallituksen kokouksessa ja asukkaita on tiedotettu puiden kaadosta.
Puunkaatoilmoitus
Mikäli kaikki edellä mainitut ehdot eivät täyty tai puita kaadetaan asemakaava-alueella enemmän kuin kaksi, tulee puiden kaatamisesta tehdä puunkaatoilmoitus. Puunkaatoilmoitus tulee tehdä vähintään 14 vrk ennen aiottua toimenpidettä. Tapauskohtaisen harkinnan mukaan rakennusvalvonta velvoittaa hakemaan maisematyölupaa, mikäli ilmoitusmenettely ei ole riittävä.
Ilmoitus tehdään täyttämällä sähköinen Puunkaatoilmoitus.
Kaikessa puunkaadossa tulee kuitenkin huomioida, että lintujen pesäpuita ei saa kaataa, eikä puunkaato saa häiritä pesiviä lintuja 1.4.–15.8. välisenä aikana.
Asunto-osakeyhtiöissä tehtävät puunkaadot
Asunto-osakeyhtiöiltä puunkaatoilmoituksen liitteeksi vaaditaan virallinen päätös, jonka tekee taloyhtiön hallitus tai yhtiökokous. Suositeltavaa on, että puunkaatoasioissa kaikkia taloyhtiön osakkeenomistajia kuultaisiin ja erityinen painoarvo annettaisiin osakkeenomistajille, joiden piha-alueella kaadettavaksi aiotut puut sijaitsevat.
Naapurikiinteistöjen haittaa aiheuttavat puut
Naapureiden puolella oleviin haittaa aiheuttaviin puihin sovelletaan naapuruussuhdelakia (laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920). Naapuruussuhdelakia valvoo poliisi ja lain alaisuuteen kuuluvat riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeudessa. Keuruun kaupunki ei ota kantaa naapuruussuhdelain mukaisiin erimielisyyksiin.
Kaupungin kiinteistöillä sijaitsevat puut
Keuruun kaupungin kiinteistöillä sijaitsevista puista vastaa Kunnallistekniikan puisto-osasto.
Purkamislupa tarvitaan rakennuksen tai sen osan purkamiseen asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupa on myös tarpeen, jos yleiskaavassa niin määrätään.
Lupaa ei tarvita, jos voimassa oleva rakennuslupa tai hyväksytty katu- / tiesuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista. Lupaa ei myöskään tarvita talousrakennuksen ja muun vähäisen rakennuksen purkamiseen poikkeuksena historiallisesti tai rakennustaiteellisesti merkittävät rakennukset tai niiden osat.
Rakennuksen purkamisesta on aina, jollei purkamiseen tarvita lupaa, kirjallisesti ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus).
Purkamislupahakemus/-ilmoitus tehdään Lupapiste-palvelun kautta.
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on hakiessaan purkamislupaa tai tehdessään purkamisilmoituksen esitettävä lupahakemukseen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys. Selvitys laaditaan ja päivitetään Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmään (Rapu).
Selvitys tehdään kahdessa vaiheessa. Haettaessa rakentamis- tai purkamislupaa tai tehtäessä purkamisilmoitusta tehdään arvio vapautuvista materiaaleista. Hankkeen valmistuttua selvitys päivitetään luvan loppukatselmuksen yhteydessä täydentämällä aiemmin tehty arvio jätteen siirtoasiakirjojen pohjalta.
Selvitystä ei tarvitse tehdä luvan hakemisen yhteydessä, mikäli purkumateriaalien määrä on vähäinen tai tontilta ei kuljeteta pois maa- ja kiviaineksia. Ohjeellinen raja purkumateriaalien vähäisyydelle kokonaispurkuhankkeessa on 100 kerrosalaneliötä ja korjaushankkeessa 10 tonnia purkumateriaaleja.
Lisätietoa Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmästä.
Keuruulla poikkeamisluvat ratkaisee toimenpiteen tai poikkeamisen laadusta riippuen joko Elinvoiman ja asuinympäristön lautakunta tai kaupunginhallitus.
Poikkeamislupa tarvitaan, kun aiotaan ryhtyä rakentamaan, mutta suunnitelma poikkeaa kaavasta. Poikkeamislupaa tarvitaan myös, jos on tarkoitus poiketa säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeamislupaa tarvitaan ranta-alueelle rakentamisessa, jos alueella ei ole asemakaavaa tai yleiskaavaa, jonka perusteella voi myöntää rakennusluvan. Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen voi edellyttää poikkeamislupaa. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttaminen ei välttämättä edellytä poikkeamislupaa, vaan sen myöntämisen edellytykset tarkastellaan rakentamisluvassa.
Vähäinen poikkeaminen rakentamisluvan yhteydessä (RakL 59 §) voidaan myöntää vähäisessä määrin rakentamista koskevasta määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Vähäinen poikkeaminen voi olla esimerkiksi rakennusalan vähäinen ylitys tai kaavassa määrätystä kattomuodosta poikkeaminen. Rakennuksen teknisiä ja niitä vastaavia ominaisuuksia koskevan vähäisen poikkeamisen edellytyksenä on lisäksi, ettei poikkeaminen vaaranna rakentamiselle asetettujen keskeisten vaatimusten täyttymistä. Vähäinen poikkeaminen voidaan myöntää myös ennen loppukatselmusvaihetta (RakL 117 § ja 122 §)
Rakennus, joka ei ole asuin- tai lomarakennus ja on pienempi kuin 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä, ei pääsääntöisesti tarvitse rakentamislupaa. Myös alle 50 m2 katokseen ei tarvita jatkossa enää rakentamisen lupaa.
Voit siis rakentaa esimerkiksi alle 30 neliön sauna- tai talousrakennuksen ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä muut rakentamisen säädökset täyttyvät. Kaikille rakennuksille tulee suunnitellulla rakennuspaikalla kuitenkin olla tarvittava rakennusoikeus.
Saunarakennus on rakennus, josta vähintään puolet on saunaa palvelevia tiloja. Rakennuksessa voi olla oleskelutila, jossa on esimerkiksi takka rakennuksen lämmittämiseen. Saunarakennuksessa ei voi olla ruuanvalmistukseen varustettua tilaa, esimerkiksi sähkö-, puu- tai kaasuhellaa.
Talousrakennus on rakennus, jota ei voi käyttää asumiseen. Talousrakennus palvelee kiinteistön päärakennusta. Talousrakennuksia ovat esimerkiksi autotallit, varastot, työtilat, harrastetilat ja aitat. Talousrakennuksessa voi olla lämmitys. Talousrakennuksessa ei voi olla ruuanvalmistukseen varustettua tilaa, esimerkiksi sähkö-, puu- tai kaasuhellaa.
Katos on rakennuskohde, jonka seinäpinta-alasta vähintään 30 prosenttia on avointa. Katos voi olla esimerkiksi autokatos tai grillikatos.
Luvan tarpeesta vapautettujen hankkeiden muistilista
Vaikka rakennushankkeesi olisi sellainen, johon ei tarvita rakentamislupaa, rakentamista ohjaavat kuitenkin monet muut säädökset, jotka sinun tulee rakennushankkeesta vastaavana ottaa huomioon.
On hyvä muistaa, että jatkossakaan ei voi rakentaa miten tahansa ja minne tahansa. Vaikka lupaa ei tarvittaisikaan, ota huomioon ainakin seuraavat asiat ennen rakentamiseen ryhtymistä:
- Rakennuspaikalla tulee olla rakennusoikeus ja hankkeelle rakennusoikeutta
- Rakennuskohteen sijoittamista ja etäisyyksiä koskevat säädökset
- Palo- ja käyttöturvallisuuteen liittyvät määräykset
- Kaavojen ja rakennusjärjestyksen määräykset
- Tarkista edellyyttääkö rakennushankkeesi jotain muuta lupaa esim. jätevesijärjestelmä, poikkeamislupa
- Rakennus tulee suunnitella ja rakentaa säädösten ja määräysten mukaisesti, eli hankkeella tulee olla kelpoisuusvaatimukset täyttävä suunnittelija ja työnjohtaja
- Jos rakennus liitetään tai on liitetty yleiseen vesi- ja/tai viemäriverkkoon, tarvitaan tarvittavat liittymislausunnot, -sopimus, suunnitelmat, selvitykset asennuksista sekä laitoksen edellyttämät tarkastukset.
- Suosittelemme, että esittelet rakennussuunnitelmasi etukäteen naapureillesi.
- Rakennushankkeesta vastaavana sinun tulee esimerkiksi ilmoittaa rakennuskohteen tiedot sekä rakennustöistä maksetut palkat veroviranomaiselle.