Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 29.04.2024/Pykälä 100

KH 29.04.2024 § 100  

220/02.02.01/2024  

Valmistelija Talouspäällikkö Jari Jaakkola, jari.jaakkola(at)keuruu.fi, puh. 040 487 9553

Päätös Hyväksyttiin.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Pajari Noora

Päätösehdotus Kaupunginhallitus merkitsee talouden osavuosikatsauksen tiedokseen ja lähettää sen edelleen valtuustolle.

Selostus

Keuruun kaupungin tammi-maaliskuun tulos on 425 623 ylijäämäinen. Tammi-maaliskuun tilanne osoittaa maaliskuun lopun tilannetta. Tilikauden ennuste tehdään tammi-kesäkuun tilanteesta, jolloin nähdään tarkemmin mihin suuntaan Keuruun talous on lähtenyt kehittymään.

Ensimmäisen neljänneksen hyvään tulokseen vaikuttaa verorahoituksen hyvä kertymä. Verotuloja ja valtionosuuksia on kertynyt yli 25 prosenttia. Tukia ja avustuksia on kertynyt alkuvuonna myös hyvin. Vapaa-aikapalvelujen hankekaudet ovat heinäkuusta kesäkuuhun, eli tulleista avustuksista puolet ovat siirtyneet vuoden 2024 alkuun, mikä on nostanut alkuvuoden toteumaa. Muitakin tuottoja on kertynyt melko hyvin. Toimintakulut ovat kertyneet alle 25 prosentin, mikä on toimintatuottojen kanssa pitäneet toimintakatteen hyvällä tasolla. Henkilöstökulujen toteuma on 23 prosenttia, mutta henkilöstökulujen toteuma kasvaa kuitenkin heinäkuussa, jolloin henkilöstölle maksetaan lomarahat. 

Rahoitustuottojen ja -kulujen toteuma on noin 40 prosenttia. Rahoitustuottojen kertymä on ollut vähäistä alkuvuonna. Yhden kuntatodistuslainan korko on maksettu alkuvuonna, mikä nostaa korkomenoja, kun verrataan tasaiseen 25 prosentin kertymään. Pankkien korkoennuste tällä hetkellä on, että korot laskisivat 3-3,5 prosentin tasolle loppuvuonna. Koroilla on suuri vaikutus Keuruun talouden tulokseen.

Kaupungin tulokseen vaikuttaa merkittävästi myös asukasluvun vähentyminen ja työttömyyden kasvu. Keuruun työttömien osuus on huonontunut edellisvuodesta 1,8 prosenttiyksikköä. Keuruun työttömyysprosentti on helmikuun lopussa ollut 12,7 prosenttia, kun se viime vuoden vastaavana ajankohtana oli 10,9 prosenttia. Työttömyys on kasvanut myös Keski-Suomessa ja koko Suomessa 1,1 prosenttia.