Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 03.02.2025/Pykälä 17

KH 03.02.2025 § 17  

534/01.01.04.01/2024  

Valmistelija Vs. kaupunginjohtaja Janne Teeriaho, janne.teeriaho(at)keuruu.fi, p. 040 652 7256

Päätös Hyväksyttiin.

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää, että kaupunginjohtajan 16.12.2024 § 6 tekemää henkilöstöpäätöstä ei oikaisuvaatimuksen johdosta muuteta päätöksen julkisessa - ja salassapidettävässä selostusosassa mainituin perustein. Kaupunginhallitus yhtyy kaupunginjohtajan 16.12.2024/§ 6 tekemän henkilöstöpäätöksen lopputulokseen ja perusteluihin kaikilta osin.

Selostus

Työnantaja on päätynyt irtisanomaan talouspäällikkö Jari Jaakkolan virkasuhteen kaupunginjohtajan päätöksellä 16.12.2024 § 6. Talouspäällikölle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi asiassa ennen päätöstä. Viranhaltijan puolesta asianajaja on toimittanut kaupungille päätöksen muutoksenhakuaikana määräajassa oikaisuvaatimuksen 7.1.2025. Oikaisuvaatimuksessa Jaakkola pyytää, että oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös kumotaan.

Henkilöstöpäätöksen perusteluja ei kaikilta osin toisteta, vaan ne ilmenevät liitteenä olevasta henkilöstöpäätöksestä. Asian selostusosa ja siihen liittyvät perustelut keskittyvät oikaisuvaatimuksessa ilmi tulleisiin asioihin. Oikaisuvaatimus (liite 1) sisältää lain mukaan salassapidettävää sisältöä sekä salassapidettäviä liitteitä. Tästä syystä oikaisuvaatimus, asian selostusosa ja perustelut sekä liitteet eivät ole kaikilta osin julkisia.

Asian ei julkinen selostusosa ja siinä olevat päätöksen perustelut salassapidettäviltä osin ilmenevät liitteestä 2, joka on salassa pidettävä (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom. 25 kohta). Lisäksi julkisuuslain 5 §:n 4 momentin mukaan Julkisuuslakia ei sovelleta viranomaisessa työskentelevien välisiin neuvotteluihin, yhteydenpitoon ja muuta niihin verrattavaa viranomaisen sisäistä työskentelyä varten laadittuihin asiakirjoihin, elleivät asiakirjat sisällä sellaisia tietoja, että ne on liitettävä arkistoon. Tästä syystä liitteet 3, 5 ja 6 ovat salassapidettäviä.

Esteellisyys:

Oikaisuvaatimuksessa on vedottu siihen, että kaupunginjohtaja olisi ollut esteellinen päätöstä tehdessään. Hallintolain 27 § mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Hallintolain 28 § mukaan virkamies on esteellinen mm. silloin, kun asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle itselleen, tai luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Oikaisuvaatimuksen mukaan talouspäällikkö on tuonut esiin työnantajalle kaupunginjohtajan moitittavan, syrjivän ja painostavan käytöksen häntä kohtaan. Talouspäällikkö ei erittele, kenelle tai milloin hän on tuonut tämän ilmi. Kaupunginjohtajalle asiaa ei ole ilmoitettu. Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunginjohtaja on laiminlyönyt työterveyslain velvoitteiden noudattamisen, mutta ei ole yksilöity miten.

Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunginjohtajalle olisi ilmoitettu kaupunginjohtajan talouspäällikölle määräämiensä ylimääräisten töiden työllistävän kohtuuttomasti. Saadun selvityksen mukaan kaupunginjohtaja ei ole antanut talouspäällikölle ylimääräisiä töitä, vaan työt ovat kuuluneet tämän omaan tehtävänkuvaan. Kaupunginjohtajan tietoon ei ole missään vaiheessa tullut, että kaupunginjohtajan talouspäällikölle antamat työtehtävät olisivat työllistäneet tätä kohtuuttomasti.

Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunginjohtajan virkasuhde päättyy 31.1.2025 ja hän aloittaa toisen kunnan virassa 1.2.2025. Oikaisuvaatimuksen mukaan, jotta mahdolliset kaupunginjohtajan mainetta heikentävät laiminlyönnit ja epäasiallinen käytös ei vaikuttaisi mahdollisen uuden työnantajan nimityspäätökseen, on kaupunginjohtaja tehnyt talouspäällikön virkasuhteen pikaisen irtisanomispäätöksen 16.12.2024 heti sen jälkeen, kun häntä itseään koskevan nimityspäätöksen valitusaika on umpeutunut. Lisäksi päätös on ajoitettu juuri ennen joulunpyhiä ja uutta vuotta, jolloin talouspäällikön mahdollisuudet saada oikeudellista apua, hankkia tarvittavat asiakirjat ja tehdä oikaisuvalitus on vaikeutunut.

Kaupunginjohtaja on valittu Lempäälän kunnanjohtajaksi 30.10.2024 ja ko. päätös on annettu tiedoksi 6.11.2024. Kaupunginjohtaja on toimittanut talouspäällikölle ensimmäisen kutsun kuulemistilaisuuteen 28.11.2024. Kyseisessä kutsussa kuulemistilaisuuden ajankohdaksi on ilmoitettu 5.12.2024. Koska talouspäällikkö ei ole vastannut mihinkään yhteydenottopyyntöihin, ei työnantaja ole voinut olla varma kutsun perillemenosta. Näin ollen kutsu on laitettu uudemman kerran, tällä kertaa kirjattuna kirjeenä 29.11.2024. Tässä kutsussa kuulemisen ajankohtaa siirrettiin pidettäväksi 13.12.2024 sen vuoksi, että talouspäälliköllä nimenomaan on riittävästi aikaa valmistautua tilaisuuteen. Talouspäällikkö ei kuitenkaan käyttänyt hänelle annettua oikeutta tulla kuulluksi, eikä hän lähettänyt tilaisuuteen edustajaansa tai toimittanut kirjallista vastinetta. Jo työnantajan toimien ajankohta osoittaa, että asialla ei ole mitään tekemistä kaupunginjohtajan virkavalintojen kanssa. Laki kunnallisesta viranhaltijasta 36 §:n edellyttää, että mikäli virkasuhteen päättämisperuste ilmenee, irtisanominen on tehtävä kohtuullisessa ajassa. Tästä syystä asiaa ei ole voitu pitkittää esimerkiksi vuoden vaihteen yli. Päätöksen ajankohta johtuu lain velvoitteista sekä kuulemismenettelyn kestosta eivätkä siihen ole vaikuttaneet muut syyt.

Esteellisyyttä ei voi syntyä, mikäli viranhaltija ei tiedä olevansa esteellinen.

Esteellisyysväitteeseen liittyen lisäperusteluja on salassapidettävässä liitteessä 2.

Päätöksen liitteenä 3 olevasta sähköpostikoonnista käy ilmi, että kaupunginjohtaja on suhtautunut talouspäällikköön viesteissään asiallisesti, tukenut häntä, ohjeistanut häntä ja ollut yhteydessä häneen virkatehtäviin liittyen säännöllisesti

Irtisanomisperuste:

Laki kunnallisesta viranhaltijasta 35 §:n mukaan mm.

"Viranhaltijasta johtuvat irtisanomisperusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene selviytymään tehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu syy ei ole ainakaan:

1) viranhaltijan sairaus, vamma tai tapaturma, ellei viranhaltijan työkyky ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista; - --

Viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. - -"

Talouspäällikkö on kiistänyt oikaisuvaatimuksessaan varoituksen aiheellisuuden vedoten siihen, että virheet ovat johtuneet suuresta työmäärästä. Talouspäällikkö ei ole ennen oikaisuvaatimustaan kiistänyt varoituksen perustetta. Talouspäällikkö kertoo, että on saanut palvelukseen tullessaan tammikuussa 2022 tehtäväkseen tilinpäätöksen laadinnan ja että työ on ollut haastava. Talouspäällikölle annettu kirjallinen varoitus vuonna 2023 ei koske vuoden 2022 tilinpäätökseen liittyviä asioita. Varoitus on koskenut vuoden 2024 talousarvion ja tasapainotusohjelman puutteita ja virheitä sekä talousarvion esittelyn puutteita. Puutteiden ja virheiden vaikutus on ollut koko organisaatiota koskeva, koska puutteet ovat aiheuttaneet talouden tasapainotusohjelmassa käytettyjen perusteiden paikkansa pitämättömyyttä ja työnantajalle on muodostunut luottamuspula talouspäällikön ilmoittamiin talouslukuihin liittyen. Lisäksi varoitukset koskivat laiminlyöntejä, eli sitä, että talouspäällikkö ei ole oma-aloitteisesti varannut aikaa kaupunginjohtajan kanssa asioiden läpikäymiseen eikä osallistunut oma-aloitteisesti johtoryhmän kokouksiin talousasioihin liittyen. Lisäksi riskinhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvät tehtävät sekä hankintojen koordinointiin liittyvät tehtävät olivat jääneet pääosin hoitamatta. Varoituksesta ilmenevällä tavalla viranhaltija on tuolloin laiminlyönyt virkasuhteensa velvoitteita ja sellaisessa tilanteessa työnantaja on voinut antaa hänelle varoituksen. Kirjalliseen varoitukseen on konkreettisesti kuvattu virkatehtävien vastainen toiminta, ja mitä seuraa, jos asiat eivät korjaannu. Viranhaltijalla on kertomansa mukaan ollut tuolloin paljon töitä ja että hänelle oli kertynyt ylitöitä. Kun viranhaltija on tuonut tämän esiin työnantajalle (lähiesihenkilölle), ylitöiden kertymiseen ja vapaiden pitämiseen on puututtu ja viranhaltijaa on tuettu. Mahdollinen työtaakka ei voi selittää kuin korkeintaan osan varoituksen perusteena olevia virkatehtävien laiminlyönneistä ja virheistä. Väitteeseen ylityötuntien kohtuuttomasta kertymästä on vastattu salassapidettävässä liitteessä 2.

Talouspäällikkö toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että hänellä ei ole ollut mahdollisuutta ottaa edustajaa mukaansa 30.11.2023 pidettyyn varoitustilaisuuteen, jossa hänelle annettiin kirjallinen varoitus. Työnantaja toteaa, että varoituksen antamiselle ei ole laissa määrämuotoa eikä menettelytapaa, joten työnantaja ei ole toiminut asiassa lainvastaisesti. Talouspäälliköllä on ollut mahdollisuus keskustella varoituksen antamistilaisuudessa sekä sen jälkeen työnantajan kanssa varoitukseen liittyvistä asioista, mikäli olisi halunnut puolustaa itseään tai ottaa kantaa varoituksen väitettyihin aiheisiin. Työnantajan aloitteesta palaverissa 12.6.2024 varoitukseen liittyviä asioita on käyty läpi, ja palaverin aihe on ollut talouspäälliköllä etukäteen tiedossa ja paikalla on ollut luottamusmies.

Talouspäällikkö esittää, että hänen virkasuhteensa irtisanomiseksi esitetyt laiminlyönnit ovat olleet seurausta siitä, että hänen vastuulleen on sälytetty organisaatiouudistuksen seurauksena virkatehtäviensä lisäksi tehtäviä, jotka eivät hänelle ole kuuluneet tai tehtävät olisivat edellyttäneet runsaasti enemmän resursseja. Talouspäällikön tehtävää ei ole muutettu missään vaiheessa virkasuhteen aikana organisaatiomuutoksen vuoksi. Ao. viranhaltijan tehtävänkuva on ollut sama koko hänen virassaoloaikansa. Liitteenä 4 olevasta talouspäällikön viran hakuilmoituksesta näkyy selkeästi tehtäväkokonaisuudet, joihin viranhaltija on hakeutunut.

Talouspäällikön tehtävä on koko organisaation talouden kattava, hyvin vastuullinen tehtävä. Virka on päällikkötason virka, mikä edellyttää asioiden omatoimista haltuunottoa ja vastuunkantoa ilman esihenkilön tai kaupunginjohtajan erillistä ohjausta tai käskyä. Kaupungissa on ollut yleisenä käytäntönä, että työasioita hoidetaan poikkihallinnollisesti ilman esihenkilöä yhteistyössä eri toimialojen kanssa. Tämä on tavallista muissakin organisaatioissa.

Vastaavan kokoisissa kunnissa talouspäälliköiden/-johtajien tehtävänkuvat ovat selkeästi laajemmat kuin Keuruun kaupungilla. Usein talousjohtamisen vastuun lisäksi taloutta johtavalle viranhaltijalle kuuluu myös esim. hallintojohtajan ja/tai henkilöstöjohtajan tehtäviä. Keuruun kaupungin talousjohtajan jäätyä eläkkeelle vuonna 2021 talousjohtajan virka lakkautettiin ja tilalle perustettiin talouspäällikön virka. Rekrytointi-ilmoitus on liitteenä 4. Tällöin tehtävänkuvasta karsittiin tehtäviä, mm. vastuu ICT-palveluista sekä edunvalvonta-tiimistä. Talouspäällikön taloustiimiin ovat kuuluneet pääkirjanpitäjä, kirjanpitäjä, taloussihteeri ja palvelusihteeri.

Oikaisuvaatimuksessaan talouspäällikkö väittää, että hän ei ole saanut toisilta yksiköiltä tehtävien hoitamisen edellyttämiä tietoja ja kaupunginjohtaja sekä muiden yksiköiden johtajat ovat kasanneet ohi hänen esihenkilönään toimivan hallintojohtajan tehtäviä, joiden toteuttaminen ei puutteellisilla resursseilla ja niihin varatulla ajalla ole ollut mahdollista. Talouspäällikkö on ollut vastuussa siitä, että pyytää toisilta yksiköitä tiedot ajoissa ja varmistaa että saa tarvittavat tiedot. Yleisesti käytäntönä kaupungissa on, että ylempi esihenkilö voi antaa virkaan kuuluvia tehtäviä poikkihallinnollisesti ilman esihenkilöä yhteistyössä eri toimialojen kanssa.

Talouspäällikkö väittää oikaisuvaatimuksessaan, että hän ei ole saanut tietoa tehtävistä ja antaa esimerkkinä Vuokra-asunnot liikelaitoksen yhtiöittämisen vuonna 2024. Talouspäällikön mukaan kaupunginjohtaja on ottanut hankkeeseen avukseen konsultin, mutta taloustiimille suunnitelmista ei etukäteen ole ilmoitettu. Talouspäällikkö kokee, että taloustiimi on jätetty yksin, mutta tehtävät on pitänyt ilman riittäviä taustatietoja tehdä. Liitteenä 5 olevista sähköposteista ilmenee, että kaupunginjohtaja on kysynyt talouspäällikön näkemystä jo yhtiöittämisprosessin kilpailuttamisvaiheessa 24.2.2022 ja kaupunginjohtaja on kutsunut talouspäällikön yhtiöittämistä koskevaan aloituspalaveriin 21.4.2022. Sähköpostissa kaupunginjohtaja toteaa, että hän kutsuu talouspäällikön palaveriin, jotta talouspuoli on perillä asiasta. Lisäksi liitteestä 5 ilmenee, että talouspäällikkö on saanut kaiken päätöksentekoon tarvittavan materiaalin ja sähköpostikeskustelut tiedokseen syksyllä 2022. Liitteestä ilmenee lisäksi, että talouspäällikkö on kutsuttu myös aihetta käsittelevään tilannekatsauspalaveriin lokakuussa 2022. Näin ollen väite siitä, ettei talouspäällikkö tai taloustiimi ole saanut riittävän aikaisin tietoa aiheesta ei pidä paikkaansa.

Lisäksi talouspäällikkö esittää, että elinvoimajohtaja ja kaupunginjohtaja ovat aloittaneet hyvinvointialueen kiinteistöjen yhtiöittämistä koskevan asian valmistelun, mihin talouspäällikköä ei ole kutsuttu. Tällöin hän on jäänyt myös ilman työtehtävänsä edellyttämien taustatietojen saamista. Todellisuudessa asia on ollut vasta käynnistysvaiheessa marraskuussa 2024, ja konsulttivalinnan jälkeinen aloituspalaveri on pidetty 22.11.2024, jossa on käyty läpi toimeksiannon sisältö, konsultin tarjous sekä työn aikataulu. Yhtiöittämiseen liittyen sellaisia palavereita ei ole ollut, joihin talouspäällikkö olisi voitu kutsua. Perusteet on kerrottu tarkemmin salassapidettävässä liitteessä 2. Talouspäällikkö on ollut tietoinen hyvinvointialueelle vuokrattujen kaupungin omistamien kiinteistöjen yhtiöittämisvelvoitteesta vuoden 2026 alkuun mennessä.

Vastoin oikaisuvaatimuksessa esitettyä, talouspäällikölle ei ole jaettu hänen tehtävänkuvaansa kuulumattomia töitä tai mikäli näin on ollut, kyseessä on ollut yksittäinen kerta. Oikaisuvaatimuksessa ei ole yksilöity, mitä töitä talouspäällikkö pitää hänen tehtävänkuvaansa kuulumattomina töinä.  Oikaisuvaatimuksessa on myös katsottu, että kaupungin organisaatio ja työnjako eivät ole olleet kaupunginjohtajan hallittavissa. Oikaisuvaatimuksen tai sen takia tehdyn selvityksen johdosta ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että kaupungin organisaatio tai työnjako ei ole ollut kaupunginjohtajan hallittavissa.

Oikaisuvaatimuksessa talouspäällikkö väittää, että kaupunginjohtaja ei hallituksen kokouksissa eikä muutoinkaan ole häntä tukenut ja että hänestä olisi tehty syntipukki muiden laiminlyönteihin. Oikaisuvaatimuksessa ei yksilöidä, mitkä muiden viranhaltijoiden laiminlyönnit olisi katsottu hänen viakseen. Talouspäällikölle on tarjottu tukea. Kaupunginjohtaja sekä hallintojohtaja esihenkilönä ovat pyrkineet koko talouspäällikön virassaoloajan aktiivisesti tukemaan tätä selviytymään työssään. Talouspäällikölle on tarjottu mm. koulutusta, pidetty henkilökohtaisia ajankohtaispalavereja säännöllisesti ja eri asiayhteyksissä kysytty tarvitseeko tämä tukea. Asia ilmenee mm. oikaisuvaatimuksen salassapidettävänä liitteenä olevasta 12.6.2024 pidetyn palaverin muistiosta sekä kaupunginjohtajan Jaakkolalle lähettämistä sähköposteista (Liite 3). Työnantajan näkemyksen mukaan talouspäällikkö on saanut työhönsä enemmän tukea ja apua kuin mitä vaativassa päällikkötason tehtävässä toimiva voisi kohtuudella edellyttää.

12.6.2024 on järjestetty työnantajan ja talouspäällikön välinen palaveri kuten edellä kuvattu, jossa paikalla ovat olleet kaupunginjohtaja, lähiesihenkilö, hallintojohtaja, viranhaltija ja pääluottamusmies. Tuolloin on keskusteltu varoitukseen johtaneista syistä ja siitä mitä viranhaltija toivoo jatkossa. Palaverissa on kysytty talouspäälliköltä, onko jotain mitä voidaan järjestellä toisin, että asiat sujuisivat jatkossa. Tuolloin sovittiin viikoittaiset palaverit hallintojohtajan ja kaupunginjohtajan sekä viranhaltijan kanssa, ja sovittiin että talouspäällikkö ottaa talousennusteiden ja talouden tasapainottamisohjelmien seuraamisen hoitaakseen. Kannustettiin talouspäällikköä palaverien varaamiseen ja johtoryhmässä vierailuun. Tähän liittyen nimenomaisesti edellytettiin aktiivisuutta talouspäälliköltä ja palaverissa kannustettiin ottamaan johtajan rooli. Ko. palaverin muistiossa kaupunginjohtaja on antanut hyvää palautetta talouspäällikölle talousasioiden viimeisimmistä talousasioiden materiaaleista. Talouspäällikön kanssa on keskusteltu mm.  palaverissa siitä, että hän voi vaikuttaa omaan työhönsä.  Esimerkiksi, että hän voi ottaa talousasioissa johtajan roolin ja "käskyttää".  Talouspäällikkö on itse kokenut palaverissa, että oma ajankäyttö on haaste. Talouspäällikkö ei ole tuonut esiin, että hänen tehtävänkuvansa ei olisi hänelle selkeä, eikä ole tuonut esiin esimerkiksi osaamispuutetta, tai että työtä pitää rajata tai muokata.

Talouspäällikkö on ilmoittanut, että esitysten valmistelu on jäänyt liian myöhäiseksi kiireisten aikataulujen vuoksi. Talouspäällikköä on kuitenkin työnantajan toimesta ohjeistettu aloittamaan valmistelutyö ajoissa. Talouspäälliköllä on ollut mahdollisuus ilmoittaa, mikäli pyydetty aikataulu ei pidä tai valmisteluaikaa ei ole ollut tarpeeksi. Talouspäällikölle on tarjottu tukea ja ohjeistusta ja annettu aikaa työhön perehtymiseen sekä työtapojen muuttamiseksi.

Talouspäällikön mukaan työnantaja on asettanut hänet eriarvoiseen asemaan muihin vastaavassa asemassa oleviin viranhaltijoihin nähden vaatimalla häneltä yhdenvertaisuuslain 7 §:n vastaisesti kohtuutonta työpanosta, jota ei muilta ole vaadittu. Häntä on myös julkisesti moitittu sellaisista laiminlyönneistä, josta hän ei ole edes ollut vastuussa. Menettely on luonnehdittavissa ainakin kaupunginjohtajan toimesta toteutetuksi painostukseksi. Talouspäällikkö ei ole yksilöinyt miten häntä olisi moitittu julkisesti, tai miksi hän katsoo, että työpanos, joka häneltä on vaadittu, olisi ollut kohtuuton. Työnantaja on puuttunut ylitöiden tekemiseen ja ohjeistanut että ylityöt pitää pitää vapaana pois. Näin on toimittukin.

Selvyyden vuoksi on todettava, että mikäli joku toinen viranhaltija ei mahdollisesti hoida omaa virkavelvollisuuttaan asianmukaisesti, se ei oikeuta talouspäällikköä tekemään samoin. Jokaisessa virkasuhteessa on omat vastuunsa ja jokainen virkasuhde on erilainen. Mikäli tarvetta ilmenee, työnantaja puuttuu epäkohtiin henkilöstä riippumatta.

Talouspäällikkö vetoaa työkuormaansa liittyen muun muassa uuden talousjärjestelmän käyttöönottoon. Kyseiseen projektiin palkattiin ulkopuolinen projektinvetäjä, jotta talouspäällikkö ja taloustiimi selviytyisivät käyttöönotosta ja järjestelmän muutoksesta mahdollisimman hyvin. Ulkoinen projektipäällikkö vastasi kokonaisuuden etenemisestä, hallintojohtaja hoiti asiaan liittyvän viestinnän henkilöstön suuntaan ja muu taloustiimi otti palautteen vastaan ja asioi palveluntarjoajan kanssa ongelmatilanteissa.

Konsernin tietojen kerääminen tilinpäätöstä varten on talouspäällikön omalla vastuulla, joten hänen olisi tullut itse ohjata prosessia siten, että tiedot saadaan ajoissa. Talouspäälliköllä on ollut taloushallinnon tiimi käytössään. Käytännön kysymyksissä hän on saanut apua työyhteisöstä.

Oikaisuvaatimuksessa viitattu oikeustapaus KKO:2024:44 koskee rikosasiaa ja rikosasian oikeudenkäyntiavustajan palkkiota, eikä se sovellu millään tavalla nyt käsillä olevaan tapaukseen.

Selvityksen perusteella työnantaja tai kaupunginjohtaja ei ole vaatinut talouspäälliköltä mitään sellaista, minkä ei voi kohtuudella olettaa kuuluvan hänen tehtävänkuvaansa. Näin ollen väitteet yhdenvertaisuuslain 7 §:n vastaisesti toimimisesta, kohtuuttoman työpanoksen vaatimisesta tai kaupunginjohtajan painostuksesta eivät pidä paikkaansa.