Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 17.02.2025/Pykälä 39

KH 17.02.2025 § 39  

489/00.01.02.03/2024  

Valmistelija vt. kaupunginjohtaja Janne Teeriaho, janne.teeriaho(at)keuruu.fi, p. 040 652 7256

Päätös Hyväksyttiin.

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle aloitteen vastineen hyväksymistä ja aloitteen katsomista loppuun käsitellyksi.

Selostus

Päästölaskennasta rakennushankkeiden yhteydessä on säädetty ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennusosaluettelosta (1027/2024). Asetus tulee voimaan 1.1.2026.

Keuruun kaupungin elinvoima- ja asuinympäristöpalvelut perehtyvät asianmukaisiin arviointimenetelmiin ja -työkaluihin vuoden 2025 aikana ja valmistautuvat niiden käyttöönottoon 1.1.2026 alkaen.

KH 18.11.2024 § 231 

Valmistelija Hallintojohtaja Sari Karhu, sari.karhu(at)keuruu.fi, p. 040 648 3929

Päätös Hyväksyttiin.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Pajari Noora

Päätösehdotus Kaupunginhallitus siirtää valtuustoaloitteen elinvoimajohtajalle valmisteltavaksi.

VALT 28.10.2024 § 49 

Päätös Merkittiin tiedoksi.

Selostus

Valtuuston kokouksessa 28.10.2024 jätettiin seuraava kokoomuksen valtuustoryhmän allekirjoittama valtuustoaloite:

"Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että päästölaskenta otettaisiin osaksi investointilaskentaa. Tavoitteena on tehdä ilmastovaikutukset näkyväksi ja luontevaksi osaksi investointisuunnittelua. Päästövähenemä edellyttää aktiivisia toimia kaikilla sektoreilla, mutta

erityisesti rakentamisen ja maankäytön osalta.

Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023 -arviointihankkeesta havaittiin mm: "Uusimpien arvioiden mukaan infrarakentamisen vuosittaiset päästöt ovat jopa 58 prosenttia aiempia arvioita suuremmat. Päästöjä aiheutuu vuosittain yhtä paljon kuin talonrakentamisesta.

Rakentamisen raaka-aineiden käytön on todettu olevan merkittävä uhka ilmaston lämpenemisen rajoittamiselle alle kahteen asteeseen. Sama pätee luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen.

Infrahankkeista suurin osa toteutetaan edelleen tavanomaisiin ratkaisuihin perustuen. Niissä ei ole huomioitu ilmastonäkökulmaa, materiaalivirroista ei ole tietoa ja luonnonvarakulutuksen pienentämiselle ei ole tavoitteita. Jos jatkamme nykymenolla, materiaalien louhinnan ja käytön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoden 2015 tasosta vuoteen 2050 mennessä. "

(Lähde: https://www.ril.fi/fi/alan-kehitys/roti-2023/blogi/paastosuunnittelu-osaksi-kaikkia-infrahankkeita.html )

Rakennusteollisuus RT ry on luonut vähähiilisyyden tiekartan, jossa nostetaan esiin kolme

keskeistä keinoa päästöjen leikkaamiseen:

1) Päästöttömien lämmöntuotantojärjestelmien lisääminen

2) Rakennusten ja rakenteiden elinkaare pidentäminen

3) Vähähiilisten rakennusmateriaalien kehittäminen ja käyttö

(Lähde: https://www.hs.fi/mainos/art-2000010740932.html ja

https://rt.fi/wp-content/uploads/2024/06/Loppuraportti-RT-vahahiilisyys-7.6.2024_FINAL.pdf )

"Rakentaminen, rakennusten lämmittäminen ja sähkön käyttö aiheuttavat yli 30% Suomen kasvihuonepäästöistä."

(Lähde: https://www.sll.fi/app/uploads/2023/04/rakentamisen-politiikkasuositus-2023.pdf )

Keuruulla olennaisesti vaikuttavat investoinnit ovat myös purkuinvestointeja, joiden osalta materiaalikierron ja kiertotalousratkaisujen lisääminen on paitsi taloudellisesti, myös ilmastollisesti vaikuttavaa.

Elinkaariajattelu on osa nykyisiäkin investointikäytenteitä, esitämmekin vain elinkaariajatelun laajentamista huomioimaan ja esittämään myös päästölaskennan ja investointien ilmastovaikutukset elinkaaren aikana.