Pohjavedeksi sanotaan vettä, joka täyttää kokonaan maaperän tai kallioperän avoimet tilat. Pohjavettä syntyy sade- ja sulamisvesien imeytyessä maaperään tai valuessa kallioperän rakoihin. Pohjavettä esiintyy lähes kaikkialla, mutta eniten pohjavettä muodostuu hyvin vettä johtavissa sora- ja hiekkamuodostumissa ja kallioperän ruhjevyöhykkeissä.
Koska pohjavesi on yleensä laadultaan parempaa kuin pintavesi, on pohjavedellä suuri merkitys kuntien vesihuollossa. Myös suurin osa keuruulaisista ja mänttä-vilppulalaisista käyttää pohjavettä juomavetenään.
Pohjavedensuojelu onkin tärkeää, sillä pohjaveden laatua uhkaavat monet toiminnot kuten teiden suolaus, korjaamot, huoltoasemat, öljysäiliöt, öljyjen ja myrkyllisten aineiden kuljetukset ja varastointi, eläinsuojat, tuorerehusäilöt, vaarallisia kemikaaleja käyttävät tehtaat ja laitokset sekä vaarallisten kemikaalien varastot, maa-ainesten otto, asfaltti- ja öljysora-asemat, jätevesien maahan imeytys sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö.
Pohjavesialueet luokitellaan kolmeen luokkaan
Pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella:
1. luokassa ovat vedenhankinnalle tärkeät pohjavesialueet, joiden vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yli 10 m3/vrk tai yli 50 ihmisen tarpeisiin;
2. luokassa ne pohjavesialueet, jotka ominaisuuksiensa puolesta soveltuvat vastaavaan käyttöön.
E-luokkaan kuuluvat pohjavesialueet, joiden pohjavedestä suojellut pintavesi- tai maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia.
Voit tarkastaa, sijaitseeko kiinteistösi pohjavesialueella tästä linkistä: vesi.fi-karttapalvelu.
Linkkejä:
Vesi.fi: Pohjavesialueet
Vesi.fi: Pohjaveden suojelu
