Keuruulla on tarjolla modernia keskusta-asumista, upeita ranta-alueita ja lisäksi vehreää maaseutua. Keuruun keskustaajama on asukasluvultaan ja palveluiltaan suurin taajama Seinäjoen, Jyväskylän ja Tampereen välisellä maaseutualueella. Keuruu on vetovoimainen paikka tehdä kauppaa. Lähikunnista tulevat asiakkaat lisäävät ostovoimaa. Seutukunnan palveluita kehitetään aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien kanssa.
Perheiden peruspalvelut kuten päivähoito, terveydenhuolto ja asuntotarjonta ovat kunnossa. Rakentamisessa Keuruun kaupunki on satsannut viime vuosina muun muassa koulujen ja päiväkotien peruskorjaukseen, uuden palvelutalon rakentamiseen vanhuksille ja uimahallin peruskorjaukseen.
Monipuolinen kulttuuritarjonta ja liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet tuovat valinnanvaraa perheiden ja matkailijoiden vapaa-aikaan ja rentoutumiseen.
Tervetuloa Keuruulle asumaan, ostoksille, liikkumaan ja harrastamaan, lomailemaan ja ennen kaikkea viihtymään!
Elä päivä Keuruulla - katso tästä SM-hiihtojen 2017 tv-lähetyksissä pyörineet Keuruun mainosvideot YouTubessa:
Keuruun kaupunki on kolmekymppinen
Keuruun kunnan muuttaminen kaupungiksi esiteltiin kunnanhallitukselle 1. huhtikuuta 1985. Keuruusta tuli kaupunki vuoden 1986 alussa samaan aikaan yhdeksän muun kaupungin kanssa. Näistä Keuruu oli asukasluvultaan toiseksi suurin.
Naapurikunta Multialta saapui kukkalähetys ja sähkeitä. Olipa myös multialaisia nuoria miehiä kokoontunut uudenvuodenyönä kunnanrajalle laulamaan onnittelulauluna uusille kaupunkilaisille laulua ”Olen kuullut on kaupunki tuolla”.
Keuruun keskusaukiolle kokoontui satoja ihmisiä juhlistamaan kaupungin syntymää. Kirkonkellot kumahtelivat ja ilotulitus räiskyi. Kunnantalo vaihtui kaupungintaloksi ja sen johdosta heti vuodenvaihtumisen jälkeen paperisuojus poistettiin kaupungintalosta kertovan nimikyltin päältä. Keuruun Pelimannit viihdyttivät yleisöä uudenvuodenpäivänä yläasteen salissa pidetyssä juhlassa.
Varsinaista kaupunkijuhlaa vietettiin samassa salissa tammikuun lopussa 1986. Juhlaan osallistui yli 900 ihmistä. Juhlapuhujana oli haapamäkisen syntyperän omaava pääministeri Kalevi Sorsa. Tervehdyksensä toivat myös maaherra Kalevi Kivistö, Paavo Pekkanen Suomen Kunnallisliitosta sekä Jukka-Pekka Alanen Suomen Kaupunkiliitosta. Juhlapuheissa nostettiin esille suuret matkailuhankkeet siipiratasalus Elias Lönnrot ja Haapamäen Höyryveturipuisto, joiden merkitystä kaupungin tunnetuksi tulemiselle ja kehittymiselle kehuttiin. Rautateiden paikallisliikenteen arvo ihmisten palveluntarpeen toteuttajana mainittiin myös.
Tuoreen kaupungin ensimmäisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyttiin Tervan alueen reilun neljän hehtaarin maavaihto G.A. Serlachiuksen kanssa. Kaksi muutakin huomattavaa investointiasiaa käsiteltiin tuossa kokouksessa: vanhainkoti-päiväkeskuksen kustannusarvio vuosille 1986-1990
sekä varaus katsastusaseman perustamiselle Ilorinne-nimisestä tilasta. Katsastustoiminta suunniteltiin alkavaksi 1.10.1986.
Lähteet: Suur-Keuruu 31.12.2015 ja Olli Haapanen: Keuruun kunnallinen itsehallinto
Tanja Vellamo
palvelusihteeri
