Keski-Suomen hyvinvointialueen tulevaa monikanavaista palveluverkkoa ollaan parhaillaan suunnittelemassa. Palveluverkkotyössä pohditaan sitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan niin lähivuosina kuin pidemmälläkin aikavälillä ja valmistelussa otetaan huomioon keskisuomalaisten palvelutarpeet ja niiden muutokset.
Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkko koostuu palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa sähköiset palvelut, liikkuvat palvelut, asiakkaille kotiin vietävät palvelut ja toimipisteet.
Keskisuomalaisten näkemyksiä kaivataan
Palveluverkon suunnitteluun voivat osallistua nyt kaikki keskisuomalaiset avoimella Polis-alustalla. Polis-alustalla vastaaja voi anonyymisti ottaa kantaa hänelle esitettyihin väittämiin olemalla samaa tai eri mieltä tai ohittamalla väittämän. Väittämillä kartoitetaan muun muassa sitä, pitääkö digipalveluita lisätä tai jos lähimmän toimipisteen aukioloajat olisivat nykyistä laajemmat, voisiko se sijaita nykyistä etäämmällä. Samoin väitteiden kautta selvitetään suhtautumista liikkuviin palveluihin. Lisäksi alustalle voi ehdottaa omia väittämiä, joihin muut käyttäjät voivat ottaa kantaa.
Polis-alustalle pääsee osallistumaan osoitteessa www.hyvaks.fi/palveluverkko.
Osoitteessa voi antaa myös omia ehdotuksia siihen, miten sosiaali- ja terveyspalveluita ja palveluverkkoa pitäisi kehittää, jotta palvelut toimisivat mahdollisimman hyvin keskisuomalaisten arjen tukena. Polis-alustan väittämiin voi ottaa kantaa 28.1. saakka.
Polis-alustan tuloksia hyödynnetään, kun monikanavaisen palveluverkon kokonaisuutta valmistellaan. Palveluverkkoa koskevat luonnokset tulevat helmikuun lopussa erikseen julkisesti kommentoitavaksi niin verkossa kuin asukastilaisuuksissakin.
Asukaspaneelia kokeillaan osana palveluverkkotyötä
Satunnaisotannan perusteella 10 000 täysi-ikäiselle keskisuomalaiselle on 4.1.2024 lähetetty kirje, jossa heitä kutsutaan mukaan osallistumaan palveluverkon suunnitteluun. Kirjeen saaneet henkilöt voivat osallistua palveluverkkotyöhön heille suunnatulla Polis-alustalla.
Tämän lisäksi kirjeen saaneiden keskisuomalaisten on mahdollista ilmoittautua vapaaehtoiseksi osallistujaksi maaliskuun alussa järjestettävään asukaspaneeliin. Asukaspaneeliin valitaan ilmoittautuneiden joukosta 30 osallistujaa siten, että paneeli edustaa mahdollisimman hyvin Keski-Suomen hyvinvointialueen väestöä. Maaliskuun alussa järjestettävässä asukaspaneelissa 30 panelistiksi valikoitunutta keskisuomalaista pääsee tutustumaan palveluverkkotyöhön pintaa syvemmältä. Asukaspaneelissa osallistujat muodostavat palveluverkkotyötä koskevan näkemyksen päätöksenteon tueksi.
Palveluverkkotyö laajasti lausunnoille
Henkilöstön ja asukkaiden lisäksi kunnat, järjestöt ja seurakunnat, palveluntuottajat, Keski-Suomen liitto ja kuljetuspalvelujen tarjoajat ovat tärkeitä kumppaneita palveluverkkotyössä. Palveluverkkoa koskevat luonnokset tulevat lausunnoille helmikuun loppupuolella.
Myös heti alkuvaiheessa eli tammi-helmikuun vaihteessa kuntien kanssa käydään keskustelua heidän näkemyksistään lähtötilanteesta. Kuntajohdolle järjestetään myös yhteinen työpaja.
Myös vaikuttamistoimielimet, nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvosto sekä järjestöjen ja seurakuntien sekä palvelutuottajien vaikuttamistoimielimet tulevat antamaan näkemyksensä palveluverkosta. Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten kautta myös kuntien vaikuttamistoimilimet pääsevät vaikuttamaan palveluverkkopäätöksiin. Järjestöille ja palvelutuottajille on myös omat tilaisuutensa maaliskuussa. Myös erityisryhmiä, kuten maahanmuuttajia pyritään osallistamaan valmisteluun.
Palveluverkkotyön pohjalla hyvinvointialueen strategia ja järjestämisen linjaukset
Hyvinvointialueen palveluverkkotyössä määritellään sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavainen palveluverkko tuleville vuosille. Hyvinvointialueen palveluverkko tulee elämään ajassa ja se ottaa huomioon asukkaiden muuttuvat tarpeet yhdenvertaisesti.
Keski-Suomen hyvinvointialueen strategia ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjaukset muodostavat palveluverkkotyölle yleiset periaatteet ja tavoitteet. Palveluverkkotyö uudistaa ja monipuolistaa palvelutuotannon toteuttamista sekä palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta hyvinvointialueen strategian mukaisesti.
Myös Keski-Suomen hyvinvointialueen tuottavuusohjelman yhtenä kärkiteemana on palvelukanavien ja palveluverkoston tavoitteellinen uudistaminen, jossa keskeisenä toimenpiteenä on palveluverkko kokonaisuuden tarkastelu.
- Nyt tarkastelemme, millainen palveluverkko eli miten ja millaiset palvelukanavat tukevat parhaiten keskisuomalaisten arkea. Tavoitteena on turvata toimivat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaikille keskisuomalaisille myös jatkossa. Haluamme olla lähellä ihmisiä eri kanavissa, kuvaa sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo.
Näkökulmia palveluverkkotyölle ovat keskisuomalaiset ja heidän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeet ja niiden muutos, henkilöstö ja hyvä työarki, hyvinvointialueen kireä talous ja hyvinvointialueen strategian mukainen uudistuminen.
- Tarkastelussa täytyy nämä eri näkökohdat ottaa huomioon. Jos kehitämme uusia palveluja, jostain on luovuttava. Henkilöstöllä täytyy olla turvalliset ja terveelliset työskentelyolosuhteet ja heillä on oltava tukea arjen työssä. Toiminnan täytyy olla vaikuttavaa ja kustannustehokasta, Kallimo luettelee eri näkökohtia.
- Palveluverkkotyössä tarkastellaan keskisuomalaisten yhdenvertaisia edellytyksiä päästä palveluihin, esimerkiksi digitaalisten verkkoyhteyksien kattavuus, joukkoliikenne ja muut edellytykset saavuttaa palveluita ovat tarkastelussa, Kallimo lisää.
Aluevaltuuston on tarkoitus tehdä päätös palveluverkosta toukokuussa. Aluehallituksella, lautakunnilla ja aluevaltuustolla on omat seminaarinsa aiheesta. Aluehallitus ohjaa palveluverkkotyötä.
Palveluverkkotyöstä saa lisätietoja osoitteesta www.hyvaks.fi/palveluverkko
Lisätietoja:
Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, p. 050 400 0073
Kati Kallimo, toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut, p. 050 442 2302
