Tuore seutukaupunkien vetovoimatutkimus osoittaa, että sekä seutukaupunkien tunnettuus että muuttovetovoima suurista kaupungeista seutukaupunkeihin on kasvussa edelliseen tutkimusajankohtaan 2019 verrattuna.
Mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisemmaksi se koetaan. Suurten kaupunkien asukkaat tuntevat tutkimuksen mukaan seutukaupungit seitsemän prosenttia paremmin kuin vuonna 2019. Seutukaupunkeja positiiviseen valoon nostavat persoonallisuus sekä aktiiviset viestintäteot. Koronapandemia on myös osaltaan lisännyt suurissa kaupungissa asuvien kiinnostusta seutukaupunkeja kohtaan.
Samalla seutukaupungeissa asuvien pitovoima eli halukkuus pysyä asuinkaupungissaan on vahvistunut voimakkaasti. Seutukaupungeissa asuvista 40 prosenttia kertoo korona-ajan lisänneen halukkuutta pysyä nykyisessä kotikaupungissa.
Muuttokiinnostus valjastettavissa asukkaiksi ja työvoimaksi - edellyttää aktiivista mainetyötä
Seutukaupunkien keskeisinä vetovoimatekijöinä pidetään edellisen tutkimusvuoden 2019 tapaan turvallisuutta, asuinympäristöä ja liikenteellistä saavutettavuutta.
Tulosten mukaan suurissa kaupungeissa asuvien mielikuvaan seutukaupungeista vaikuttavat pienemmässä mittakaavassa myös ilmapiiri ja fiilis, kaupalliset palvelut, matkailutarjonta sekä persoonallisuus ja erottuvuus.
Ulkoisissa mielikuvissa seutukaupunkien suurempi koko kohottaa positiivista vaikutelmaa silloin, kun paikkakunta on vähemmän tuttu. Pidemmän välimatkan takaa seutukaupungit kiinnostavat erityisesti matkailun näkökulmasta.
-Tutkimuksen mukaan Keuruun imago ja muuttovetovoima ovat hieman kasvaneet. Tunnettavuuden osalta Keuruu sijoittuu seutukaupunkien keskitasolle, joten parannettavaakin vielä löytyy. Turvallisuuden, asuinympäristön ja palveluiden osalta Keuruulla on hyvä tilanne – saavutettavuuden, persoonallisuuden ja erottuvuuden osalta on viestiä kirkastettava uuden strategian myötä. Luontoa ja harrastuksia arvostavat suurten kaupunkien asukkaat ovat potentiaalista asukas- ja työvoimakohderyhmää, joihin viestintää kannattaa jatkossa kohdentaa, sanoo Keuruun kaupunginjohtaja Noora Pajari.
Tutkimuskohteissa asuu lähes miljoona suomalaista
Tammi-helmikuussa 2022 toteutetun tutkimuksen tavoitteena on arvioida elinvoiman ja vetovoiman kehittymistä kaikissa 57 suomalaisessa seutukaupungissa. Aineisto tarjoaa seutukaupungeille arvokasta vertailutietoa asemoitumisesta kaupunkien kesken sekä työkaluja kehittämistyölle.
Tutkimukseen saatiin noin 11 100 sisäistä arvioita seutukaupunkien asukkailta sekä noin 2 000 ulkoista arvioita suurten kaupunkien asukkailta.
Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupungeissa asuu lähes miljoona suomalaista. Maakuntakeskuksia ei lasketa seutukaupungeiksi. Tutkimuksen toteutti seutukaupunkiverkoston toimeksiannosta Innolink Oy.
Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022 Keuruun kaupunkikohtainen raportti
Keuruun tunnettavuus ja muuttohalukkuus ovat kasvaneet suurten kaupunkien asukkaiden vastauksissa verrattuna vuoden 2019 kyselyyn. Ulkoisina vetovoimatekijöinä korostuu turvallisuus, asuinympäristö, ilmapiiri ja fiilis. Mielikuvissa nousee esiin kirkko, varuskunta, Keurusselkä, kylpylä ja markkinat. Imago ja tunnettavuus ovat seutukaupunkien keskitasoa. Keuruulle muutetaan eniten Jyväskylästä, Mänttä-Vilppulasta ja Helsingistä.
Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022 Keuruun kaupunkikohtainen raportti (pdf)
Keuruun infograafi - Mistä rakentuu Keuruun vetovoima? (pdf)
Tutkimusraportti
Lue koko tutkimusraportti: Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022 (pdf)
Lisätietoja
Innolink: toimitusjohtaja, Pekka Vuorela, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 050 571 8804 ja asiakkuuspäällikkö Katja Helkala, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 040 771 7518.
Keuruun kaupunki: kaupunginjohtaja Noora Pajari, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 0408445778.
