Haapamäki – muistojen ja matkailun rautatiekylä -hankkeen näyttely Haapamäki – rautatiekylä keskellä Suomea avautuu Haapamäen Wanhalla (Riihontie 1) lauantaina 29.6.2024 klo 11. Näyttelyssä kerrotaan rautatien rakentamisen vaikutuksista pienen kylän elämään 1800-luvun lopulta 1980-luvulle valokuvien, esineistön ja asukkailta kerättyjen tarinoiden kautta.
Näyttely on Keuruun museon Leader-hankkeen huipentuma
Keuruun museon hallinnoima Haapamäki – muistojen ja matkailun rautatiekylä -hanke on tähdännyt Haapamäen rautatieläisyysperinnön esilletuomiseen ja ylläpitämiseen. Haapamäen asema oli aikoinaan merkittävä ikkuna toiseen maailmaan. Se toi mukanaan uusia ihmisiä ja vaikutteita muualta. Rautatien ympärille rakentui työtä, kulttuuria ja hyvinvointia.
Hankkeessa on toteutettu lukuisia haastatteluita, joissa paikalliset ovat päässeet kertomaan omia rautatiemuistojaan ja kokemuksiaan. Hankkeen myötä on koottu virtuaalinäyttely, jossa voi tutustua rautatiekylän historiaan. Haastattelujen sisältöjä on koostettu näyttelyyn luettavaksi tarinaksi.
Samaan aikaan museon hankkeen kanssa Haapamäen yhteiskoulun perinneyhdistys on kunnostanut Haapamäen asemaa esittävää pienoisrautatietä. Pienoismalli teetettiin alun perin vuonna 1988 Haapamäen Höyryveturipuistoon. Osittain kunnostettua pienoisrautatietä pääsee ihailemaan hankkeen näyttelyssä.
Haapamäen rautatieperinne elää tänäkin päivänä
Maamme tärkeimpiin risteysasemiin kuuluneen Haapamäen kautta kulkeva rautatie Tampereelta Seinäjoelle valmistui vuonna 1882. Risteysasemaksi Haapamäki laajentui, kun rata Jyväskylään valmistui vuonna 1896. 1930-luvulla valmistui vielä risteävä rata Poriin, jonka jälkeen junia kulki Haapamäelle neljästä suunnasta. Parhaimmillaan asemalla työskenteli lähes 800 ihmistä. Töitä tehtiin kolmessa vuorossa viikon jokaisena päivänä.
Haapamäen erittäin vilkas rautatieliikenne alkoi hiljentyä Tampereen-Parkanon-Seinäjoen -oikoradan valmistuttua vuonna 1971. Jämsänkoskelta Jyväskylään kulkevan radan valmistumisen jälkeen vuonna 1978 Haapamäki jäi pikkuasemaksi. Lipunmyynti asemalta loppui vuonna 2004, mutta lopetusuhasta huolimatta henkilöliikenne on jatkunut.
Haapamäen 1880–1970-lukujen rautatiehistoria on niin alueellisesti kuin valtakunnallista merkittävä. Rautatiekulttuuri on luonut leimansa Haapamäen kehitykseen, ja rautatieläisyys koskettaa vielä nykyäänkin haapamäkisten kokemuksia ja juuria. Se on elävää perintöä, ei pelkkää historian havinaa.
Paikallisen identiteetin ja yhteisön vahvistamisen ohella rautatieläisyys tekee Haapamäestä viehättävän kulttuurimatkailukohteen, joka kiinnostaa alan harrastajia myös Suomen rajojen ulkopuolella. Näin se on todella elävää kulttuuriperintöä.
Hanke on poikinut ideoita jatkokehitystä varten
Leader-hankkeen projektipäällikkö Irma Hirsjärvi kokee, että hanke on ollut pintaraapaisu ja avaus kehitystyölle, jonka hän toivoo jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Hirsjärvi heittää ilmoille idean Haapamäen vesitornin kunnostamisesta galleriaksi ja residenssiksi. Haapamäellä voisi niin ikään sijaita korjausrakentamiseen erikoistunut osaamiskeskus.
Hirsjärvi korostaakin Haapamäen potentiaalia niin matkailun kuin esimerkiksi etätyöt ja pendelöinnin mahdollistavan asumisen näkökulmasta. Haapamäen sijainti on moneen isompaankin kaupunkiin nähden keskeinen, ja julkinenkin liikenne kulkee edelleen moneen suuntaan.
Näyttelyn avajaisissa kuullaan muistoja ja musiikkia
Haapamäki – rautatiekylä keskellä Suomea -näyttelyn avajaiset järjestetään lauantaina 29.6. klo 11 Haapamäen Wanhalla (Riihontie 1).
Näyttelyn avaa Keuruun kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Emilia Koikkalainen. Tapahtumassa kuullaan Janita Mikaela & Halftime Entertainment Orchestran tyylikkäitä jazz-tulkintoja pop-biiseistä.
Klo 12–14 haastatellaan tiedonkerääjiä, muistelijoita ja Haapamäen yhteiskoulun perinneyhdistyksen väkeä sekä Suur-Keuruun ja hankkeen yhteistyössä järjestämän kirjoituskilpailun osallistujia.
Haastateltavana ovat:
Pekka Koski, Esko Soini, Timo Kaijanmäki, Tuomas Heinonen, Pentti Kangasniemi ja Hanne Rokkonen. Haastattelijana hankkeen projektipäällikkö Irma Hirsjärvi.
Paikan päällä voi jättää myös omia rautatietarinoita kertomusten kirjaan.
Näyttely on avoinna 28.7. saakka klo 11–17 joka päivä. Vapaaehtoinen pääsymaksu.
Lisätietoja
Lisätietoa hankkeen toteuttamasta virtuaalinäyttelystä ja näyttelyn linkki Keuruun museon sivuilla
Haapamäki - rautatiekylä keskellä Suomea -näyttelyn avajaisten Facebook-tapahtumasivu
Laura-Kristiina Moilanen
Keuruun museon johtaja
laura-kristiina.moilanen(at)keuruu.fi
p. 040 965 5567
Haapamäki – muistojen ja matkailun rautatiekylä -hankkeen on rahoittanut Leader Vesuri-ryhmä ry
